Onko toisesta maailmansodasta esitetty puolueeton ja totuudenmukainen kuvaus? Tapahtuiko Holokausti juuri niin kuin meille on opetettu? Minkä verran juutalaisilla on ollut, ja on, vaikutusvaltaa länsimaiden mediassa ja politiikassa? Entä merkittävissä historian tapahtumissa? Minkä verran sionistijuutalaisilla on vaikutusvaltaa USA:n politiikassa? Mistä juutalaisuudessa on kyse? Mistä monikultturismissa pohjimmiltaan on kyse, ketkä sitä tukevat ja miksi? Miten nämä kaikki liittyvät toisiinsa?

Auschwitzin uima-allas:

Auschwitzin uima-allas:
Ottamani kuva Auschwitzin keskitysleirin (sodan aikaisesta) uima-altaasta elokuussa 2007, Auschwitz-matkallani; kuvaa painamalla aukeaa tuo matka...

keskiviikko 27. helmikuuta 2008

Auschwitz matkani - pääleiri

Auschwitz 9.-12.8.2007

Matkani (osat 1, 2 ja 3) kuvia ja tekstejä päivitetty sekä lisätty viimeksi 29.1.2009.

Tämä kolmiosainen kuvaesitykseni on Auschwitz-matkaltani 9.-12.8.2007. Ensimmäisessä osassa käyn läpi pääleiriä ja toisessa ja kolmannessa osassa kummassakin Birkenauta.

(Ks. myös Truth Behind the Gates of Auschwitz (juutalaisen David Colen video Auschwitzista); David McCaldenin Auschwitz-matka; sekä minun (Morasen) ikioma My Auschwitz Trip - all in one (8 min 5 sek).


Myöhemmin kannattaa perehytä muihin kirjoituksiini, esim. Holokaustirevisionismin Argumentit; Ensimmäinen Holokausti (joka on hyvä alkuun); kaikki olennaisimmat tekstit listattuna: http://moranen.blogspot.com/2008/08/blogin-keskeisimmt-asiat.html ja loput löytyvät tietysti blogiarkistosta.


Matkani

Kävin elokuussa 2007 Puolassa, Auschwitziss
a (Oswiecimin [=Auschwitzin] kaupungissa, jossa Auschwitzin keskitysleiri sijaitsee. Olin leirillä 4 päivän ajan ja yövyin hotellissa (Kamieniec -hotelli), joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä leiristä Oswiecimin (Auschwitzin) kaupungissa. Kerron tästä matkasta, ottamieni kuvien kanssa, oman näkemykseni ja vaikutelmani. Käytän myös hieman muiden tahojen ottamia kuvia, selventämään asioita, joten ilmoitan erikseen (suluissa) milloin kuvat eivät ole itse ottamiani. Kommentoin jokaista kuvaa sen alla. Auschwitz-leirin museosta käytän vastaisuudessa nimeä "museo".

Auschwitzissä oli sodan aikana 2 leiriä: pääleiri, jossa oli kerrallaan joitain kymmeniä tuhansia vankeja; ja Birkenaun leiri (n. 3 km päässä pääleiristä), jossa oli kerrallaan maksimissaan noin 150,000 vankia. Kävin molemmissa.


Auschwitzin pääleiri


Ilmasta otettu kuva Auschwitzin pääleiristä. (Kuva skannattu Auschwitz-museon myymästä postikortista. Kuvan ottanut Wojciech Gorgolewski.)


Pääleirin kartta museon v. 2006 esitteessä.


Museon kyltissä kartta pääleiristä.


Krakova on n. 50 kilometrin päässä Oswiecimin (Auschwitzin) kaupungista. Auschwitzin keskitysleiri (sekä pääleiri että Birkenau) sijaitsee Oswiecimin kaupungissa. Krakovan kaupungin keskustan bussiasemalta kulkee busseja kerran tunnissa Auschwitzin pääleirille asti. Eli jos haluaa vain vierailla leirillä kannattaa matkustaa lentokoneella Krakovan lentokentälle ja sieltä mennä bussilla leirille asti ja yöpyä jossain Oswiecimin kaupungin hotellissa.


TÄRKEÄ OHJE!

Jos ja kun menette Auschwitzin leiriin vierailulle, tehkää näin kuten neuvon nyt tässä:

Ensin leiriin tulleille vierailijoille tarjotaan mustavalkoista länsiliittoutuneiden sodan aikana tuottamaa propagandafilmiä keskitysleirin ruumiskasoista, jättäkää se katsomatta! Menette ihan ensin leiriin oma aloitteisesti, omin päin, kiertelemään (se on siis täysin sallittua, ei ole pakko ottaa maksullista opasta). Kierrätte ensin itse leirin läpi (se ei ole kovin iso), katsoen ajatuksella leiriä: katsotte sen uima-allasta, teatteria, sairaalaa ja muita rakennuksia. Kiertelette rauhallisesti, omaan rauhalliseen tahtiin, mielellään vaikka vesipullon kanssa (tai muun juotavan kanssa, jotta jaksatte paremmin). Ja nimenomaan ette kuuntele mitään kauhumusiikkia MP3-soittimistanne samalla, tai mitään muuta vastaavaa. Eli siis katsotte leirin läpi omin nokkinenne objektiivisesti ja tulette näin itse johtopäätöksiinne leiristä, ilman että jokin sotapropagandafilmi kertoo teille miten ajatella (esim kauhistella jotain kiviseinää tai jotain muuta typerää), tai että jokin puolalainen museo-opas kertoo teille koko ajan kuinka käsittämättömän pahaa ja pahoja kaikki oli ja olivat (ja voivoi...). Myöhemmin sitten voitte, erittäin kriittisesti ja skeptisesti, kuunnella mitä sillä oppaalla on sanottavaa. Suosittelen erityisesti kysymään oppaalta Auschwitzin uima-altaasta, sairaalasta, teatterista, bordellista, postitalosta ja pyykkituvasta. Näitä ohjeita kun noudatatte, saatte matkasta vähän enemmän irti. (Tietenkin myös Zyklon B-kaasun ominaisuuksista ja kaasutusskenaarioista; ruumiiden polttamisista ulkoilmassa kuopissa ja uuneissa; sekä 'hylätyistä' ja 'virheellisistä' holokaustiväitteistä, kuten saippuasta, lampunvarjostimista, sähkötyksistä esim. "sähköliukuhihnoilla", 'höyrystyksistä' höyrykammioissa sekä tapattamisista tyhjiökammioissa kannattaa kysellä mahdollisimman tarkasti.)


Leirin baari/ravintola, leirin ulkopuolella, pääsisäänkäynnin vieressä. Eräiden huhujen mukaan tuolta olisi saanut oluttakin ostettua joskus, mutta ainakaan v. 2007 en siellä nähnyt sitä menussa.


Leirin sisäänkäynnin vieressä oleva epämääräinen kivinen veistos, joka ilmeisesti on jotain kauheaa esittävinään. Tämä veistos siis on sisätilassa, jonka läpi mennään leiriin.


Leirin portti, jonka yläpuolella lukee "Arbeit macht frei". Suomennettuna: "Työ tuo vapauden".


Eräiden vankien mukaan tuossa ensimmäisessä talossa portin takana vasemmalla oli yläkerrassa bordelli ja alakerrassa kirjasto. Jopa BBC:n dokumentissa, Auschwitz The Nazis And The Final Solution (E04 - Corruption), kerrottiin tuossa rakennuksessa olleen bordellin. (Lectures on the Holocaust, s. 476)



Leirin keittiö. Eräiden huhujen mukaan keittiössä oli myös dieettiosasto.



Leirin postitalo. (Lectures on the Holocaust, s. 476)


Kuva postitalosta sisältä (postin ovessa oli pieni aukko josta kameran pystyi laittamaan sisään). Täältä siis sai lähettää sodan aikana postikortteja.


Postikortti Auschwitzistä. (US Holocaust Memorial Museum.)


Toinen postikortti (Adelaide Institute).


Eräs leirin pääkaduista.


Leirin teatteri. (Lectures on the Holocaust, s. 475; Jean-Claude Pressac, Technique and Operation of the Gas Chambers, s. 41)


Museon kyltissä kuva leirin orkesterista.


Uima-allas


Ja sitten vielä Auschwitzin uima-allas, syrjäisellä ja reunimmaisella kadulla rakennusten 6 ja 7 takana (ks. pääleirin kartasta).


Uima-allas...


Uima-allas(!)...


Uima-allas ponnahdustelineineen ja taiteellisine veistoksineen...


Altaan toisesta päästä päähän. Oppaan mukaan (kysyessäni), "Merkittävimmät henkilöt uivat siinä [uima-altaassa] sodan aikana."

video
Vesi uima-altaassa oli melko lämmintä, kun koitin sitä sormillani.


Leirin pyykkitalo. Vaatteita siis pestiin täällä, mutta vaatteita myös puhdistettiin säännöllisesti täistä desifioimalla niitä Zyklon B kaasulla desifiointikaasukammioissa.


Tyhjiä Zyklon B -kaasupurkkeja. Zyklon B oli yleinen tuholaisten (täiden) hävittämiskaasu jo ensimmäisen maailmansodan aikaan. 95-98% kaikesta Zyklon B meni desifiointiin. (Technique, s. 15, 188)


Tarkempi kuva purkeista. Purkit ovat ilmeisesti 1 kg purkkeja, ja ne ovat pienempiä kuin miltä ne aluksi saattavat näyttää. Jos oletetaan että tuossa oli näytillä 100 purkkia, silloin niistä 95-98 purkkia olisi mennyt desinfiointiin.


Näkymä eräältä leirin pääkadulta.


Leirin sairaala (SS sairaala).


Sairaala vasemmalla.


Krematorio I


Krematorio I rakennus pääleirillä, jossa oli ruumishuone ja polttouunihuone (musta rakennus ison "savupiipun" takana). Ennen sotaa, tuo rakennus oli museon mukaan varasto sotatarvikkeille. Ruumishuoneessa säilytettiin taudeista kuolleita ruumiita, joten siihen on laitettu paikoin maata seinien ympärille jotta se pysyisi kylmempänä kesällä, jotta ruumiit säilyisivät paremmin. Myöhemmin ruumishuone muutettiin varastoksi ja sitten ilmasuojaksi. Uunihuoneessa poltettiin ruumiita, jotta taudit eivät leviäisi. Noin 10 metrin päässä Krematorion takana on leirin sairaala. (Kuva Auschwitz-museon sivustolla.)


Krematorio I, sisäänkäynti siinä missä puinen ovi on auki.

Koska tässä rakennuksessa väitettiin olleen kokeellinen kaasuhuone, olisivat kaasuvuodot olleet hyvin mahdollisia, joten sairaala 10 metrin päässä ja leirin vartioiden toimistot sekä leirin komentavien upseerien toimistot 15 metrin päässä olisivat olleet hyvin suuressa vaarassa kaasutusten aikana. Myös väitetyn kaasukammion tuulettaminen olisi vaarantanut lähirakennukset. Lisäksi 50 metrin päässä oli leirin komentajan Rudolf Hössin talo. Jo tämän rakennuksen sijainti viittaa vahvasti siihen ettei sitä vakavasti ottaen voitu käyttää kaasukammiona ihmisten tappamiseen niinkuin on väitetty; koska kaasukammion käyttö olisi joko johtanut leirin vartijoiden ja johtajien, ja itse päällikön, hengenvaaraan tai jopa kuolemaan kun kaasu olisi vuotanut ulos, tai sitten nämä vartijoiden ja johtajien rakennukset olisi täytynyt tyhjentää aina kaasutusten ajaksi. Jos rakennukset olisi tyhjennetty väitettyjen kaasutusten ajaksi, olisivat leirin pääportit ja itse väitetty kaasukammio olleet vartioimattomia.

Kaikki nämä seikat tekevät kaasutusväitteistä hyvin epäuskottavia. Jos nyt Auschwitzin leirille olisi välttämättä haluttu rakentaa kaasukammio, olisi se rakennettu hyvin todennäköisesti johonkin leirin laidalle, hyvin kauaksi leirin vartioiden ja johtajien rakennuksista, ja aidattu hyvin. Hyvin loogista olisi myös olettaa että kaasukammio olisi rakennettu kaasukammioksi toimimaan kaasukammiona, vahvoine metalliovineen ja tehokkaine tuuletusjärjestelmineen. Tai sitten pääleirin ja Birkenaun vaatteiden desifiointikaasukammioita olisi vain yksinkertaisesti käytetty ihmisten kaasuttamisiin (jota kukaan ei väitä).

En usko että ketään olisi ikinä kaasutettu tuossa rakennuksessa. Kaasutusväitteet olivat vain propagandaa.



Sisäänkäynti toisella puolella rakennusta.


Museon kylttien mukaan Krematorio I on osittain uudelleen rakennettu, käyttäen alkuperäisiä osia. Muunmuassa suuri savupiippu, polttouunit ja useat aukot katossa ovat kaikki "uudelleen rakennettuja". Museon mukaan aukot katossa oli ensin puhkottu kattoon, sitten peitetty umpeen ja sitten uudelleen rakennettu museon toimesta.


Savupiippu on rakennettu sodan jälkeen erilleen rakennuksesta. Huolimatonta työtä.


Ruumishuone, jossa selvästi on ollut monta seinää aiemmin, kuten lattiasta näkee. Länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton kauhupropagandan mukaan tässä huoneessa olisi tapettu joitain tuhansia tai maksimissaan ehkä 10,000 ihmistä Zyklon B -kaasulla. Operaatio olisi, propagandan mukaan, toiminut seuraavasti: 500-700 henkilöä ahdetaan tähän huoneeseen alasti kerrallaan; he ovat tätä ennen riisuuntuneet rakennuksen ulkopuolella; sitten kattoaukoista väitetysti heitettiin Zyklon B -kaasugranuulat ihmisten päälle (joko jonkinlaisista pilareista tai ei); ihmiset kuolivat muutamissa minuuteissa ja lyyhistyivät lattialle (
kaasugranuuloiden päälle jos ei ollut pilareita); ruumiit vietiin kaasutusten jälkeen polttouuneihin ja poltettiin tuhkaksi (kaasunaamareiden kanssa tai ilman).

Huomatkaa heikko puuovi oikealla(!). No propaganda propagandana... Huonetta käytettiin siis todellisuudessa vain ruumishuoneena, varastona ja ilmasuojana.



Ruumishuoneessa on heikko puuovi lasi-ikkunalla. Joko sekin on rakennettu uudelleen sodan jälkeen tai sitten se on alkuperäinen, ainakin vanha se on. Jos tämä tosiaan olisi rakennettu sodan jälkeen, herää väistämättä kysymys että miksi ihmeessä kukaan rakentaisi mitään puuovea esittämään kaasukammion ovea, kun metalliovikin olisi ollut helppo laittaa siihen. Niin tai näin, ei se ainakaan kaasukammion ovi olisi voinut olla, mikä nyt on sanomattakin selvää.


Ruumishuoneen lattialla viemäriluukku.


Selvät seinän jäljet lattialla.

Vuonna 1992, syyskuussa, museo-opas nimeltä Alicia esitteli tämän huoneen (väitetyn 'kaasukammion') olevan "alkuperäisessä kunnossaan", mitä se todellakaan ei ole.
http://www.youtube.com/watch?v=M-YsBXEueoU&feature=PlayList&p=21A9F60DFE8594BE&index=1
http://www.youtube.com/watch?v=WP8eB4oPS0o&feature=PlayList&p=21A9F60DFE8594BE&index=2




Museon katolle rakentamat aukot (pikku savupiiput), joista väitetysti kaasugranuulat heitettiin sisään.


Katossa oleva "uudelleen rakennettu" aukko.


Sama aukko.


Eri aukko. Kaikki aukot mitä katosta löytyi olivat "uudelleen rakennettuja", alkuperäisiä ei ollut. Katossa en nähnyt mitään merkkejä mistään välillä peitetyistä aukoista, joten tulin siihen tulokseen ettei siellä mitää muita aukkoja ollut kuin nuo "uudelleen rakennetut". Eli siis se vaikutti siltä ettei siellä ollut mitään muita kuin nuo museon sodan jälkeen tekemät aukot. Nuo aukotkaan eivät voi olla rakennettu juuri niiden "välillä peitettyjen aukkojen" päälle, koska nuo aukot ovat täynnä katossa olevia raudoituskankia. Jos nuo väitetyt "alkuperäiset aukot" muka olisi välillä peitetty noista kohdin, olisi oletettavaa että kaikki raudoituskanget olisi poistettu aukkojen alueelta. Myös katon sementin olisi pitänyt olla noista kohdin eri näköistä ainesta muusta katosta. Näin ei ole. Nuo aukot minusta näyttävät vain siltä että ne oli huolimattomasti kerran tehty siihen sodan jälkeen. Eli katossa näytti olevan ainoastaan museun rakentamat aukot - jotka eivät todellakaan olleet kaasun tiiviit - ei mitään muita. Eli mitään väitettyjä alkuperäisiä aukkoja ei ollut. "No Holes, No 'Holocaust'."



Polttouunit [uudelleenrakennetut]. Nämä olivat Topf & Söhne -firman tuplamuhveliuuneja. Sodan aikana tässä uunihuoneessa oli useampi uuni, mutta museo on vaivautunut rakentamaan vain nämä uudestaan. Yhteensä näillä kaikilla tämän huoneen uuneilla (sodan aikana) pystyi polttamaan ehkä n. 24,000 ruumista, koska tiiliverhoudet kestivät n. 2,000 polttoa ja ne vaihdettiin kerran (2,000 polttoa x 6 kpl x 2 kertaa = 24,000 ruumiin tuhkaamista). (http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndcrema.html)

Huomattavaa on myös, että mikäli kaasutukset tapahtuivat väitetyllä tavalla niin että kaasutusajat olivat erittäin lyhyitä, olisi kaasu pitänyt heittää huoneeseen suuressa yliannostuksessa (koska kaasu alkaa höyrystyä sidosaineesta vasta hiljalleen). Zyklon B -kaasu on räjähtävää pitoisuuksissa 6-41 Vol. %. Mikäli kaasutusajat olisivat olleet vain n. 0-10 minuuttia, olisi tuollaisia räjähtäviä pitoisuuksia ehdottomasti löytynyt granuuloiden lähistöltä. Tämä tarkoittaisi, että kipinä olisi voinut räjäyttää koko huoneen taivaan tuuliin. Vaikka itse uunit viereisessä huoneessa eivät välttämättä olisi aiheuttaneet räjähdystä, olisi silti umpihullua sijoittaa "kokeellisen kaasukammion" viereiseen huoneeseen polttouuneja, koska tätä olisi aivan varmasti pidetty järjettömänä turvallisuusriskinä ja vaarana. Missään nimessä tätä Krematorio I:tä ei voitu käyttää väitettynä "kokeellisena kaasukammiona".


Tämän kaltaisia uuneja oli myös hyvin useilla työleireillä kuten: Buchenwaldissa, Dachaussa, Gusenissa, Mauthausenissa ja Bergen Belsenissä. (http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndcrema.html) Kiinnostavasti, Aktion Reinhard leireillä Belzecissä, Sobiborissa ja Treblinkassa (joissa väitetysti 1,5 - 2 miljoonaa tapettiin) ei ollut polttouuneja lainkaan, joten uunien läsnäolo jollain leirillä ei siis todista mitään propagandaväitteitä massamurhista tosiksi (kaasulla, sähköllä, höyryllä tai tyhjiökammioissa).


Sattumalta törmäsin leirin ulkopuolella pariin suomalaiseen mieheen. Toisella oli Suomi-leijona paita päällä ja toinen oli normaalisti pukeutunut. Kumpikin oli umpi kännissä. Toinen suomalainen kertoi heidän kummankin olleen aiemmin leirillä ja toisen kuvanneen videokameralla. Tämä suomalainen kertoi, että toinen heistä (normaalisti pukeutunut) oli mennyt ryömimään pääleirin polttouuniin sisään, tämän toisen kuvatessa kameralla. Siellä tämä toinen sitten oli kuulemma ollut kokonaan sisällä uunissa, ja ilmeisesti suomalaisilla oli ollut hauskaa. Sitten leirin vartijat tulivat heittämään känniset suomalaiset pois leiriltä (toisella siis oli Suomi-paita päällä), ja heille annettiin porttikielto. Nämä suomalaiset siis eivät todellakaan olleet minulle tuttuja, vaan törmäsin heihin leirin ulkopuolella turistikioskissa. Toinen näistä suomalaisista (normaalisti pukeutunut) oli yltäpäältä valkoisen tomun peitossa, joten sain sellaisen vaikutelman heistä, että kyllä he tosissaan olivat ja että kyllä heistä toinen ilmeisesti oli tosiaan ryöminyt tuohon uuniin sisälle. Uunihan siis on, kuten kuvasta näkyy, täynnä tuota valkoista tomua. Hieno päivä suomalaisille...


Kremotorio I rakennuksen takana ollut hirttopuu. Leirin komentaja Rudolf Höss hirtettiin tässä sodan jälkeen vuonna 1947, jota ennen brittikuulustelijat olivat kiduttaneet häneltä hänen lausuntonsa. Kuten on yleisesti tiedettyä, kidutuksella saadut "tunnustukset" ovat täysin arvottomia, eikä Hössin lausunnoille voi laittaa mitään uskottavuutta.
(http://www.vesailaurio.net/2008/02/rudolf-hssin-tunnustukset.html
http://www.ihr.org/jhr/v07/v07p389_Faurisson.html).


Tämän seinän edessä teloitettiin myös vankeja. Tämäkin seinä on jälleen "uudelleen rakennettu" sekin, joten siitä on turha etsiä mitään luodin jälkiä. Museon opas sanoi että 20,000 henkilöä olisi ammuttu tässä (itse epäilen hieman tuota määrää).


Yhden miehen ilmasuoja, mahdollisten pommitusten varalta. Näitä oli paljon katujen vierissä ympäri leiriä.


Koppi josta SS mies teki nimenhuudon vangeille.


Ja sellainen oli sitten Auschwitzin pääleiri.


Yhteenvetona

Auschwitzin pääleirillä ei ikinä kaasutettu ketään. Kaasutusväitteet ovat vain sodan ajan, ja sen jälkeistä, kauhupropagandaa. Ihmisiä kuoli tauteihin ja ilmeisesti silloin tällöin teloitettiin ampumalla (erinäisistä syistä). Kaiken kaikkiaan leiri oli juuri sellainen miltä se päälle päin näyttääkin: keskitys ja työleiri. Tuskin se mikään mukava paikka oli sodan aikana, tautiepidemioiden takia, mutta hyvin kaukana mistään väitetystä "tuhoamisleiristä".


Matka jatkuu Birkenaun - osassa 1.





10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miten ihmeessä tulkitset krema I:sen olleen osittain maan alla, sekoitatko nyt Birkenauhun. Omien silmieni perusteella, kun siellä kävin, ja myös kuviesi perusteella se on ihan samalla tasolla kuin muukin leiri. Eikä tietääkseni, vaikka saksalaiset muutoksia "ruumishuoneeseen" (Leichenhalle, ei Leichenkeller kuten AII:ssa) tekivätkin (joista piirustuksetkin olemassa), ei se koskaan maan alla ollut.

Moranen kirjoitti...

En sekoittanut sitä Birkenauhun, jossa myös kävin ja josta laitan kohta oman esityksen. Muotoilin tosin tämän asian hieman väärin. Se Krema I tosiaan on maan päällä ja on aina ollutkin, kuten kuvatkin kertovat. Muotoilisin tämän uudestaan suunnilleen näin: Siihen on laitettu maata seinien ympärille jotta se pysyisi kylmempänä kesällä, jotta ruumiit säilyisivät paremmin. Siitähän ei siis mitään epäselvää ole että se oli tosiaan kaikkien mukaan ainakin aluksi ruumishuone. Korjaan tämän suunnilleen näin.

Moranen kirjoitti...

Ja vielä tuohon liittyen: Se Krema I siis olisi ollut tavallaan "osittain maan sisässä", mutta ei siis maan alla varsinaisesti. Tuota hain siis suunnilleen.

Anonyymi kirjoitti...

Käsittääkseni se Krema I:n rakennus oli alkujaan ruutivarasto ja muutettu 1940 ruumishuoneeksi. Ne maavallit eivät siis olleet kylmyyden säilyttämiseksi vaan ilmeisesti jonkinlaisia suoja- tai tukivalleja. Tuosta kuvasta näet, että ne vallit olivat siis jo ennen saksalaisten tuloa paikallaan, ainakin sikäli kuin ymmärrään tuon puolalaissotilaiden kuvan suuntauksen oikein:

http://ak-x.net/kiga/Media/20.jpg

Anonyymi kirjoitti...

Miten muuten teoriasi selittää syaanivetyjäämät "ruumishuoneessa"? Sikäli kun oikein luin, esitit rakennusta käytetyn ruumishuoneena, varastona ja ilmasuojana. Loogista syytä jäämiin ei noilla käyttötarkoituksilla ole.

Mikko kirjoitti...

Ruumishuoneen syanidijäämille on looginen selitys: tauteihin kuolleita saatettiin myös desinfioida. Sitä paitsi nuo jäämät ovat minimaalisen pienet, tai olemattomat.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi ihmeessä kuolleita tarvitsisi desinfioida kun ne joka tapauksessa poltettiin? Ja miksi ihmeessä jäämät ovat paljon isompia kuin asiuntiloissa, joita myös desinfioitiin?

Moranen kirjoitti...

Anonyymi: juu oli aluksi jokin varasto. Mutta siis sitten kun saksalaiset tulivat tekivät he siitä ruumishuoneen, jälleen varaston ja sitten ilmasuojan (museon mukaan). No maa ei ollut siinä ympärillä sitä varten alunperin siis, mutta hyötyä siitä oli sekä ruumishuoneelle että ilmasuojalle.

"Miten muuten teoriasi selittää syaanivetyjäämät "ruumishuoneessa"?"

Ensinnäkin ne olivat ruumishuoneet koska niissä pohjapiirrustuksissa luki että ne olivat ruumishuoneita. Toiseksi ne olivat väitettyjä 'kaasukammioita', koska ne väitetysti muutettiin ruumishuoneista 'kaasukammioiksi'. Oli yleistä että monilla keskitysleireillä oli kaasukammioita vaatteiden desifiointiin, joten jos nyt väitetään että yhtäkkiä ruumishuoneista tehtiin kaasutushuoneita ihmisten tappamiseen (ts. 'kaasukammioita'), on mielestäni parempi kutsua niitä 'kaasukammioiksi' näillä merkeillä koska missään dokumenteissahan ei viitattu mihinkään teloituskaasukammioihin, vaan desifiointikammioihin. Siksi itse siis kutsun niitä näin (sekä siksi että materiaalitodisteet ovat osoittaneet että ne eivät voineet olla niitä väitettyjä kaasukammioita).

Jos viittasit syanivetyjämillä Krakovan v. 1994 tutkimukseen, vastasin siihen Birkenaun toisessa osassani (ne ovat epäluotettavan pienet jämät).

Anonyymi kirjoitti...

No jo on retuperällä viitsitty lähteä viisastelemaan. Ja levittelemään oman tutkinnon (prof.? vai näkyvämmin amis??) perusteella AIVAN päin honkia kaikenlaisia "faktoja". Sivut pannaan.

Moranen kirjoitti...

Viimeiselle "Anonyymille": Tekisi mieleni sanoa, että Teräsmiehen tutkinnolla on levitetty kaikenlaisia faktoja, mutta maltan mieleni. Täällä on viitattu professorien, insinöörien, kemistien, psykologien ja monien muiden tiedemiesten esittämiin faktoihin. Ei ole päin honkia vaan ihan oikein. Ja kommentin lopuksi arvon herra Anonyymi sitten esittää sensuurivaatimuksen... on muuten vasta ensimmäinen!

Tietoja minusta

Oma valokuva
“Kukaan ei voi omistaa mitään arvokkaampaa asiaa kuin ylevän ihanteen, jota kohti hän lakkaamatta pyrkii ja jonka perusteella hän muodostaa ajattelunsa ja tunteensa ja yrittää parhaansa mukaan suunnata elämänsä. Jos pyrkijä siten ponnistelee – pikemminkin tullakseen enemmäksi kuin vain näyttääkseen enemmältä – hän ei voi epäonnistua, vaan lähestyy jatkuvasti päämääräänsä.” (H.P. Blavatsky)