Onko toisesta maailmansodasta esitetty puolueeton ja totuudenmukainen kuvaus? Tapahtuiko Holokausti juuri niin kuin meille on opetettu? Minkä verran juutalaisilla on ollut, ja on, vaikutusvaltaa länsimaiden mediassa ja politiikassa? Entä merkittävissä historian tapahtumissa? Minkä verran sionistijuutalaisilla on vaikutusvaltaa USA:n politiikassa? Mistä juutalaisuudessa on kyse? Mistä monikultturismissa pohjimmiltaan on kyse, ketkä sitä tukevat ja miksi? Miten nämä kaikki liittyvät toisiinsa?

Auschwitzin uima-allas:

Auschwitzin uima-allas:
Ottamani kuva Auschwitzin keskitysleirin (sodan aikaisesta) uima-altaasta elokuussa 2007, Auschwitz-matkallani; kuvaa painamalla aukeaa tuo matka...

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Juutalaisuuden Opetuksia - Osa 6

7. Arvovaltaisia näkemyksiä

(Tästä myöhemmin ehkä erikseen oma perusteellisempi kirjoitus.)

– “Parhaimmatkin ei-juutalaisista tulee tappaa.” (Rabbi Simeon Ben-Yohai.)

Rabbi Yitzhak Ginsburg julisti: “Meidän täytyy tunnustaa että juutalainen veri ja gojimin veri eivät ole sama asia.(NY Times, 6.6.1989, s. 5.)

Rabbi Yaacov Perrin sanoi: “Miljoona arabia eivät ole juutalaisen sormen kynnen arvoisia.1 (NY Times, 28.2.1994, s. 1.)

Kun katsotaan edellä kaikkia esitettyjä faktoja juutalaisten näkökulmasta – ottaen huomioon heidän rankan historiansa ja loputtoman antisemitismin – lienee melko selvää heti, että ei voida olettaa juutalaisten yleisesti noudattavan ja harjoittavan edellä mainittuja opetuksia. Voidaan myös olettaa, että vain vähemmistö juutalaisista edes on tietoisia kyseisistä opeista. Ei-juutalaisten joukossa on turhaa edes kuvitella juutalaisten näyttävän, tai tulevan näyttämään, toimillaan että he todellisuudessa uskoisivat moisiin asioihin.

Jos olettaisimme vain pienen vähemmistön, tai jopa huomattavan vähemmistön, juutalaisista olevan tietoisia kyseisistä opeista ja jotenkuten noudattavan niitä (ainakin monet olennaisimmista, kuten ei-juutalaisten ala-arvoisuus), ei silti voida olettaa olevan paljoa käytännön näyttöä kyseisistä opeista juutalaisten omaavan mediakontrollin takia länsimaissa (ks. esim. MacDonald 1998/2002, CofC; otteita suomeksi Tri MacDonald Median Juutalaiskontrollista Osat 1-3).

Kuitenkin Israelissa juutalaiset saavat olla omassa rauhassaan, hieman peitossa muulta maailmalta, joten siellä he uskaltavat keskenään raportoida vapaammin arkaluontoisia uutisiaan ‘salassa’ (heprean kielellä varsinkin). Israelista siis voidaan olettaa löytyvän tällaisia esimerkkejä jonkin verran. Seuraavaksi käydään näitä esimerkkejä läpi – ja myös muualta päin maailmaa sen mitä löytyy – jotka siis varmistavat täällä aiemmin esitettyjä faktoja.

7.1. Rabbi Schneerson ja lubavitcherit

Rabbi Menachem Mendel Schneerson, jota myös yleisesti kutsuttiin nimellä “Rebbe”, oli erittäin merkittävä ja vaikutusvaltainen rabbi. Hän oli Chabad-Lubavitch liikkeen johtaja, jolla on yli 200,000 jäsentä maailmanlaajuisesti. Schneerson oli myös seuraajiensa palvoma ja hänen opetuksensa olivat liikkeen virallisia oppeja, tai tulivat pian viralliseksi hasidiseksi Lubavitch uskoksi.

7.1.1. Mitä Schneerson opetti

Schneerson saarnasi opetuksissaan ei-juutalaisista mm. että ei-juutalaisten sielut olivat täysin erilaisia kuin juutalaisten; että ei-juutalaisten sielut olivat saatanallisia, kun taas juutalaisten pyhiä; että ei-juutalainen joka tappaisi juutalaisen tulisi teloittaa, kun taas juutalaisen tappaessa ei-juutalaisen juutalaista ei tulisi rangaista; ja että juutalaiset ovat se pyhä tarkoitus jota varten luoja on ei-juutalaiset ja muut asiat luonut, juutalaisten palvelukseen. Professorit Norton Mezvinsky ja Israel Shahak kirjassaan
Jewish Fundamentalism In Israel (1999), viittaavat moniin rabbi Schneersonin opetuksiin, joissa Schneerson toteaa mm.:

Sellaisella tavalla Halakha, jota säätää Talmud, osoitti että ei-juutalaista tulee rangaista kuolemalla jos hän tappaa sikiön, jopa jos sikiö on ei-juutalainen, kun taas juutalaista ei tulisi tappaa, vaikka sikiö olisikin juutalainen. [...] Ero juutalaisen ja ei-juutalaisen sielun välillä johtuu yleisestä ilmaisusta ‘Tehkäämme ero’. [...] meillä on tapaus [ilmauksesta] ‘erilaistakaamme’ täysin eri lajien välillä. [...] juutalaisen henkilön keho on täysin erilaista laatua kuin maailman kaikkien muiden kansakuntien [jäsenten]. [...] Vielä suurempi ero on olemassa sieluihin liittyen. Kaksi vastakkaista sielujen tyyppiä on olemassa, ei-juutalaisen sielu tulee kolmesta satanistisesta sfääristä kun taas juutalaisen sielu saa alkunsa pyhyydestä. [...] Juutalaista ei luotu välineeksi johonkin [toiseen] tarkoitukseen; hän on itse tarkoitus, sillä kaikkien [jumalallisten] emanaatioiden aines luotiin ainoastaan palvelemaan juutalaisia. ‘Alussa Jumala loi taivaat ja maan’ [Genesis 1:1] tarkoittaa että [taivaat ja maa] luotiin vain juutalaisia varten, joita kutsutaan ‘aluksi’. Tämä tarkoittaa että kaikki kehitykset, löydökset, luomakunta, mukaan lukien ‘taivaat ja maa – ovat turhuutta verrattuna juutalaisiin. Tärkeät asiat ovat juutalaiset, koska he eivät ole olemassa mitään [muuta] päämäärää varten; he itse ovat [jumalallinen] päämäärä.’”2 (Mezvinsky & Shahak, 1999, 59-60; Gatherings of Conversations, julkaistu pyhällä maalla 1965.)

Kabbalististen lisäselitystensä jälkeen Schneerson tuli johtopäätöksiin:

Tästä kaikesta mitä on sanottu, voidaan ymmärtää miksi ei-juutalaista täytyy rangaista kuolemalla jos hän tappaa sikiön ja juutalaista ei ei täydy rangaista kuolemalla. [...] Ei-juutalaisen koko todellisuus on vain turhuutta. On kirjoitettu, ‘Ja muukalaiset seiskööt ja ruokkikoot teidän laumanne’ [Isaiah 61: 5]. Koko [ei-juutalaisten] luomakunta on olemassa vain juutalaisten vuoksi. Tämän takia ei-juutalaista täytyy rangaista kuolemalla jos hän tappaa sikiön, kun taas juutalaista, jonka olemassaolo on kaikkein tärkeintä ei tule rangaista jostain toissijaisesta.”3 Sikiön tappaminen olisi ollut siis vain toissijaisen tärkeä teko, josta juutalaista ei tule rangaista. (Mezvinsky & Shahak, 1999, 59-60.)

Chabad Lubavitch -sivustolla kerrotaan “Rebben” sanoneen että:
“Pääasiallinen avodah [tehtävä] tälle sukupolvelle on mennä lopulliseen goluksen sotaan, valloittaa ja puhdistaa kaikki ei-juutalaisten maat” -- Shabbos Parshas VaYelech, 5746.

Sekä:
“[Liittyen] Seitsemään Mitzvotiin: Aika on koittanut valmistella maailma Messiaalle. Tähän siältyy sen tekeminen “sopeutetuksi paikaksi” levittäen Seitsemää Mitzvotia.4” -- Purim, 5747,
Sichos in English, vol. 25, s. 7.

Ja että:
“Vaikuttaminen ei-juutalaisiin, jotta he pitävät heidän mitzvottinsa, Seitsemän Noahide Lakia [...] tulee avustamaan meidän tehtäväämme, maailman tekemistä Jumalan vaelluspaikaksi, ja auttamaan Messiaan saapumista.” -- Purim, 5747,
Sichos in English, vol. 35, s. 3.

Kuten myös:
“Jotta koko maailma tulisi pysymään järjestyksessä, on välttämätöntä että joka ikiseen “seitsemästä kymmenestä kansakunnasta” tultaisiin vaikuttamaan niin että ne tulisivat työskentelemään maailman sopeuttamiseksi. On riittämätöntä että vain yksi kansakunta toimisi oikein.” -- Hisvaduyos 5750 1:395; viitattu "The Deed is the Main Thing," Kol Boi Ha'olam, s. 388. (noahide.com, ‘The Hasidic Gentile Campaign: Rebbe Speaks’.)

Tämän lisäksi rabbi Schneersonin kerrottiin myös ilmaisseen hänen messiaanisista näkemyksistään, että juutalaisilla on kaikilla itsessään messiaanisuutta, ja että Jumala ja juutalaiset ovat yhtä:
Jokaisella juutalaisella on sielussaan kipinä messiaanisuutta. Tämä on juutalaisen syvin ja olennaisin juutalainen identiteetti. Rebbe kertoi, että juutalaisen oman messiaan kipinänsä paljastaminen on Moshiach Ben Davidin [Messiaan] julkitulon käynnistäjä, joka vuorostaan on maailmassa Jumalan täydellisen yhdentymisen julkitulon käynnistäjä. Tämä perustuu osittain Zohariin, jossa todetaan: Juutalainen kansa ja Jumala ovat täysin yhtä.1 (Jerusalem Post, 28.1.2008, ‘Our Rebbe is the Messiah’.)

7.1.2. Schneersonin vaikutusvalta lubavitch -liikeessä

Rabbi Schneerson ei todellakaan ollut mikään ‘vähäpätöinen radikaali’, vaan hyvin vaikutusvaltainen ja suuren yleisön omaava auktoriteetti, joka luetaan erääksi merkittävimmistä modernin aja
n rabbeista. Schneerson oli venäläissyntyinen rabbi (14.2.1902–12.6.1994) joka oli “pilviä hipova hahmo ortodoksijuutalaisuudessa ja 44 vuoden ajan karismaattinen hengellinen New Yorkin Lubavitch Hasidic-liikkeen johtaja”. Hän rakensi Venäläisestä muutamien tuhansien kokoisesta uskonnollisesta joukkiosta “uskonnollisen imperiumin” jolla on jäseninä “kutakuinkin 200,000 uskovaista maailmanlaajuisesti”. Schneersonista jopa tuli “seitsemäs Lubavitcher suur rabbi v. 1950” (grand rabbi). Schneersonilla “oli suuri vaikutusvalta Israelin politiikkaan, sekä Knessetin sisäpuolella (parlamentti) että äänestäjien keskuudessa”. Kaiken kukkuraksi häntä jopa pidettiin messiaana! “Koska monet hänen seuraajistaan ihannoivat Schneersonia potentiaalisena Messiaana, hänen kuolemansa aiheutti suurta hämmästystä, erityisesti kun hänen toivottua ylösnousemustaan ei tapahtunut.”5 (Encyclopaedia Britannica Online, Academic Edition, ‘Schneerson, Menachem Mendel’)

7.2. Baruch Goldstein

Goldstein oli israelilainen ortodoksijuutalainen Brooklynista, ja Israelin armeijan upseeri ja lääkäri. Asuessaan Yhdysvalloissa, hän oli rabbi Meir Kahanen opetuslapsi.

7.2.1. Goldstein ja verilöyly

Kuten tuli jo mainittua (kohdassa 3.3.2.), juutalaisten Purim-juhlan aikana 25.2.1994, Baruch Goldstein teurasti 29 muslimisiviiliä ja haavoitti monia muita, myös lapsia, kun he olivat polvistuneet rukoilemaan moskeijaan. Goldstein oli edesmenneen brooklynilaisen Rabbi Meir Kahanen opetuslapsi. Tämä rabbi kertoi CBS Newsissa että hänen opetuksensa, siitä että arabit ovat koiria, juontuu Talmudista.6 (
CBS, 60 Minutes, ‘Kahane’) Goldstein noudatti juutalaisuuden muitakin oppeja aina tiukasti, eikä hän esimerkiksi suostunut hoitamaan haavoittuneita ei-juutalaisia, vedoten siihen että juutalaisuuden opeissa tämä oli kiellettyä.

Jerusalemin yliopiston professori Ehud Sprinzak kuvaili Kahanen ja Goldsteinin filosofiaa: “He uskovat että se on Jumalan tahto että he käyttävät väkivaltaa gojimeja vastaan, heprealainen sana ei-juutalaisille.”7 (NY Daily News, 26.2.1994, s. 5).

Goldstein oli ollut Israelin armeijassa melko pitkään lääkärinä. Hän oli toistuvasti kieltäytynyt hoitamasta haavoittuneita arabeja, ei edes Israelin armeijassa palvelevia. Häntä ei koskaan rangaistu tästä. Artikkelissaan
Yedivot Ahronot -lehdessä (1.3.1994) kirjeenvaihtaja Arych Kizel kirjoitti Goldsteinista että sen jälkeen kun Goldstein oli kieltäytynyt hoitamasta arabia, Goldstein oli julistanut “Minä en aio hoitaa ketään ei-juutalaista. Minä tunnistan lailliseksi vain kaksi [uskonnollista] auktoriteettia: Maimonidesin ja Kahanen.” Goldsteinin näkemykset perustuivat Halakhaan ja hän sai lisäksi paljon vaikutteita rabbi Schneersonilta ja hänen opetuslapseltaan rabbi Ginsburghilta (Mezvinsky & Shahak 1999, 96, 159-160).

Goldstein lisäksi julisti uskonnolliseksi vakaumukseen monissa eri sotilasyksiköissään että hän kieltäytyisi hoitamasta arabeja, joten hänet siirrettiin monesti uuteen yksikköön (jopa hänen omat sotilaansa pyysivät hänen siirtoaan peläten hänen olevan hoitamatta heitä), ja hänet aina siirrettiin uuteen yksikköön. Armeijan upseerit halusivat viedä Goldsteinin sotaoikeuteen ja tuomita hänet käskyjen tottelemattomuudesta, mutta tätä ei koskaan tapahtunut. Tämä johtui armeijan pelosta siihen julkisuuteen joka tästä olisi seurannut. Armeijassa pelättiin uskonnollisten puolueiden vaikutusvaltaa, joten tämän takia Goldsteinin käytöstä siedettiin ja hänen vaatimuksiin myönnyttiin
(Mezvinsky & Shahak 1999, 97-98).

7.2.2. Juutalaisyhteisön reaktiot Goldsteinin verilöylyyn Israelissa

Liittyen Goldsteinin verilöylyyn, Rabbi Levinger joka oli Gush Emunim puolueen johtaja, kommentoi tapahtunutta väittämällä, että olisi täytynyt paheksua Israelin hallitusta siitä että se oli asettanut Godsteinille kovia paineita, jotka olivat ajaneet Goldsteinin toimintaan. Kun Rabbi Levingeriltä kysyttiin, että oliko hän pahoillaan verilöylystä, Levinger vastasi “En ole vain pahoillani kuolleista arabeista, vaan myös kuolleista kärpäsistä”.

Rabbi Dov Lior kommentoi Goldsteinia
Yerushalaim -lehden artikkelissa (4.3.1994): “Koska Goldstein teki sen Jumalan omaan nimeen, häntä täytyy pitää vanhurskaana miehenä.”

Rabbi Yisrael Ariel, Goldsteinin hautajaispäivänä, kommentoi Goldsteinia “Pyhä marttyyri, Baruch Goldstein, on tästä eteenpäin puolestapuhujamme taivaassa. Goldstein ei toiminut yksilönä; hän kuuli Israelin maan avunpyynnön, jota muslimit varastavat meiltä päivittäin. Hän toimi lievittääkseen maan avunpyyntöä. [...] Juutalaiset eivät tule perimään tätä [Israelin] maata millään rauhansopimuksella, vaan ainoastaan veren vuodatuksella.”

Ben-Shoshan Yeshu’a, juutalaisen vastarintaliikkeen jäsen – joka tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta, mutta kuitenkin armahdettiin muutaman vuoden jälkeen ylellisistä hotellimaisista olosuhteistaan – ylisti Goldsteinia ja kehui hänen toimiaan esimerkkinä, jota muiden juutalaisten tulisi noudattaa (
Mezvinsky & Shahak 1999, 100, 102).

Kuitenkin kaikkein selvimmin Goldsteinin merkitys tulee ilmi kun katsotaan miten juutalainen yhteisö Israelissa reagoi häneen ja hänen hautajaisiinsa: Kahden päivän kuluessa verilöylystä, olivat uskonnolliset naapurustot Länsi Jerusalemissa täynnä julisteita, joissa Goldsteinin hyveitä ylistettiin ja valiteltiin sitä että Goldstein ei onnistunut tappamaan enempää arabeja; uskonnolliset lapset tulivat Jerusalemiin pitäen rintamerkkejä joissa luki “Tri Goldstein paransi Israelin vaivat”; ja lisäksi pidettiin lukuisia musiikillisia tai muita tapahtumia joista usein kehittyi kunnianosoituksia Goldsteinille. Näitä kunnianosoituksia raportoitiin heprean kieliseen lehdistöön, eikä yksikään suurempi poliitikko Israelissa protestoinut näitä juhlintoja vastaan.
(Mezvinsky & Shahak 1999, 100-101)

Goldsteinin hautaamisen jälkeen on hänen haudastaan tullut pyhiinvaelluskohde, eikä ainoastaan uskonnollisille juutalaisille vaan myös hurskaiden juutalaisten lähetystöille kaikissa Israelin kaupungeissa. Vuosi teurastuksen jälkeen Israelin hallitus antoi jopa luvan Goldsteinin ihailijoille rakentaa suuri monumentti tämän haudalle.

7.3. Rabbi Ginsburgh

Rabbi Yitzhak Ginsburgh oli rabbi Schneersonin opetuslapsi ja hän on vaikutusvaltainen rabbi Chabad Lubavitch -liikkeessä. Ginsburghilla on syvä tietämys mystisestä juutalaisuudesta (Kabbalahista) ja hän on matkannut ympäri maailmaa luennoiden. Hän on lisäksi Yoseph Tomb Yeshivan johtaja (Nabluksen esikaupungissa
). Ginsburghilla oli myös varsin järkyttäviä näkemyksiä ei-juutalaisista. Hän oli lisäksi yksi erään kirjan tekijöistä, joka ylisti Baruch Goldsteinia. Kirjassa Ginsburgh kirjoitti eräässä kappaleessa, että juutalaisen uskonnon mukaan juutalaisen tappamaa ei-juutalaista ei lasketa murhaksi, ja että viattomien arabien tappaminen koston takia on juutalainen hyve.

Ginsburgh on muuttanut Yhdysvalloista Israeliin, mutta hänellä on hyvät yhteydet Lubavitcher yhteisöön USA:ssa ja hän on usein ilmaissut näkemyksiään englannin kielellä juutalaisissa julkaisuissa. Hän mm. toi
New York Timesissa esiin näkemyksensä juutalaisten ja ei-juutalaisten suuresta erosta:
“Meidän täytyy tunnustaa että juutalainen veri ja gojimin veri eivät ole sama asia.” (NY Times, 6.6.1989, s. 5).

Vuonna 1996 häntä haastateltiin juutalaislehdessä ja hänestä kerrottin haastattelussaan seuraavaa:

Hän on St. Louisissa syntynyt rabbi jolla on myös tutkinto matematiikassa, häntä pidetään eräänä Lubavitcher lahkon johtavimpana asiantuntijana juutalaisessa mystiikassa, ja hän puhuu vapaasti juutalaisten geeneihin perustuvasta hengellisestä ylempiarvoisuudesta ei-juutalaisiin nähden. Tämä ylempiarvoisuus hänen väittämänsä mukaansa asettaa juutalaiseen elämään enemmän arvoa Tooran silmissä. “Jos te näette juutalaisen ja ei-juutalaisen hukkumassa, Toora sanoo että te pelastatte juutalaisen hengen ensin”, Rabbi Ginsburgh kertoi Jewish Weekille: “Jos jokainen solu juutalaisessa kehossa sisältää jumalallisuutta, on osa Jumalaa, sitten jokainen DNA:n säie on osa Jumalaa. Sen takia juutalaisessa DNA:ssa on jotain erikoista.” Myöhemmin rabbi Ginsburgh kysyi retorisesti: “Jos juutalainen tarvitsisi maksan, voisitteko te ottaa maksan viattomalta ohi kulkevalta ei-juutalaiselta pelastaaksenne juutalaisen? Toora todennäköisesti sallisi sen. Juutalaisella hengellä on loputon arvo” hän selitti. “Juutalaisessa hengessä on loputtomasti enemmän jotain pyhää ja ainutlaatuista, kuin ei-juutalaisessa hengessä.” 8 (Mezvinsky & Shahak 1999, 61-62; Jewish Week, 26.4.1996.)

Mitä jos vaihdettaisiinkin sanan juutalainen tilalle sana arjalainen, niin että Ginsburgh puhuisi siis arjalaisten yliarvoisuudesta? Itse en yleensä tee tällaisia esimerkkejä, mutta kiitos nykyajan moraaliarvojen länsimaissa, on toisinaan pakko itsekin näitä esimerkkejä käyttää, jotta saa asian todellisen tunteellisen merkityksen tehtyä selväksi.

Kukaan vaikutusvaltainen israelilainen rabbi ei ole julkisesti vastustanut Ginsburghin lausuntoja. Useim
mat Israelin poliitikot ovat olleet hiljaa, ja eräät israelilaiset poliitikot ovat jopa avoimesti tukeneet häntä.

7.4. David Ben-Gurion


Israelin pääministeri David Ben-Gurion totesi Time Magazinen haastattelussa v. 1948 ihmisrodusta ja yhdistyneistä kansakunnista että:
Meidän politiikkamme täytyy olla ihmisrodun yhtenäisyys. Maailma on jakaantunut kahteen ryhmittymään. Me pidämme yhdistyneitä kansakuntia juutalaisena ihanteena.9 (
Time Magazine, 16.8.1948, s. 25.)

Ben-Gurion teki v. 1962, Look Magazinen haastattelussa erittäin tärkeän ja kiehtovan profetian omasta maailmankuvastaan tulevaisuudessa v. 1987:

Kuva maailmasta v. 1987, kuten se on mielikuvituksessani hahmoteltuna: kylmä sota tulee olemaan menneisyyden asia. Sisäiset paineet ja jatkuvasti kasvava älymystö Venäjällä enempään vapauteen sekä massojen paineet elinolojen nostamiseksi, voivat johtaa vähittäiseen Neuvostoliiton demokratisoitumiseen. Toisaalta työläisten ja maanviljelijöiden kasvava vaikutusvalta sekä tiedemiesten kasvava poliittinen tärkeys, voivat muuttaa Yhdysvallat täysin hyvinvointivaltioksi suunnitellulla taloudella. Läntinen ja itäinen Eurooppa tulevat autonomisten valtioiden liittovaltioksi sosialistisilla ja demokraattisilla hallintojärjestelmillä. Neuvostoliiton poikkeuksella, yhdistyneenä euraasialaisena valtiona, kaikki muut maanosat tulevat yhdistyneiksi maailman liitossa, jonka käytössä tulee olemaan kansainvälinen poliisivoima. Kaikki armeijat tullaan lakkauttamaan, eikä enää tule olemaan sotia. Jerusalemissa Yhdistyneet Kansakunnat, (todellisesti Yhdistyneet Kansakunnat) tulee rakentamaan profeettojen alttarin palvelemaan yhdistyneitä mantereita; tämä tulee olemaan ihmiskunnan korkeimman oikeuden näyttämö yhdistyneiden mannerten kaikkien kiistojen selvittämiseksi, kuten Isaiah profetoi. Korkeampi koulutus tulee olemaan kaikkien henkilöiden oikeus maailmassa. Pilleri raskauden ehkäisemiseksi tulee hidastamaan Kiinan ja Intian räjähdysmaista luonnollista väestökasvua. Ja vuoteen 1987 mennessä, keskimääräinen elinikä tulee yltämään 100 vuoteen.”10 (Look Magazine, 16.1.1962.)

Tästä profetiasta on tärkeää huomata juuri se kuinka Ben-Gurion viittaa “Isaiahin profetiaan”, eli siis juutalaisuuden messiaanisiin opetuksiin. Tämä on selvä käytännön osoitus arvovaltaisen juutalaisen suusta (Israelin pääministerin!) siitä, että juutalaisten joukossa tosiaan on vaikutusvaltaisia juutalaisia, jotka ottavat uskontonsa hyvin vakavasti ja haluaisivat nähdä jopa sen messiaanisten profetioiden toteutuvan. Ja erittäin oleellista on myös ymmärtää, että juutalaisuuden messiaaniset profetiat eivät ole mitään taivaallisia tai tuonpuoleisia epämääräisiä unelmia, päinvastoin: Juutalaisuuden messiaaninen tavoite juutalaisten hallitsemasta maailman yliherruudesta perustuu nimenomaan todelliseen maailmaan, maallisten juutalaishallitsijoiden johtamaan maailmanvaltaan. Tuskin juutalaisjohtajat jättäisivät tämän messiaanisen tavoitettaan minkään epämääräisen Jumalan varaan, vaan todennäköisemmin juuri itse pyrkisivät tämän saamaan aikaan. Tästä on kyse: Juutalaisuuden maailmanherruus maan päällä, jota jotkin juutalaisjohtajat mahdollisesti suunnittelevat.

Eipä ole ainakaan kovin kaukana tämä, kun katsotaan juutalaisten suurta vaikutusvaltaa länsimaissa
(Juutalaisten Vaikutusvalta USA:ssa) ja maailmassa käynnissä olevaa globalisaatiota → nopeaan tahtiin on 2. maailmansodan jälkeen menty kohti “maanosien yhdistynyttä maailmanliittoa”. Tästä ilmiselvinä osoituksina ovat: Euroopan ja Afrikan unioni, sekä kaavaillut Pohjois-Amerikan ja Aasian unionit. (CNN News 2006 Lou Dobbs, ‘North American Union’; CNN News 21.6.2007, Lou Dobbs, ‘North American Union by 2010’; Financial Times 8.12.2008,
And now for a world government’; ks. myös hieman aiheeseen liittyen Patomäki & Teivainen 2003, Globaali demokratia.)

Nämä kaikki tulevat sitten olemaan Yhdistyneiden kansakuntien hallinnassa, joka on “juutalaisten ihanne”. Ja nykypolitiikalla tämä kaikki tulee olemaan uusi täysin monikulttuurinen maailmajärjestys, jossa eurooppalaisten länsimainen sivilisaatio tulee häviämään monikultturismissa, mikäli nykyinen maahanmuutto jatkuu

Ben-Gurion myös pohti kirjassaan
Ben-Gurion Looks at the Bible (1972) pidemmin messiaanisia näkemyksiään.

7.5. Tri E. Michael Jones

Kirjassaan
Jewish Revolutionary Spirit and Its Impact on World History (2008) tohtori E. Michael Jones argumentoi juutalaisten koko historian olleen heidän vallankumouksellisen henkensä siivittämää vallankumousta ja kamppailua eurooppalaisten kristillistä yhteiskuntajärjestystä, kulttuuria ja sivilisaatiota vastaan, sekä pyrkimystä muuttaa eurooppalaisten kristillinen länsimainen sivilisaatio omaksi kuvakseen monin eri tavoin. Jonesin mukaan tämä vallankumouksellinen henki sai täydet voimansa sen jälkeen kun juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen messiaanisuuden. Jones kertoo tästä tarkemmin:

Vielä kerran ‘juutalaiset’ määrittelivät itsensä Kristuksen hylkäämisellä, päätös jolla tuli olemaan mittaamattomat seuraukset. Kun ‘juutalaiset’ määrittelivät kärsivän Kristuksen ristiriitaisena ilmauksena, tekivät he Logoksen hylkäämisen väistämättömäksi. Ja kun he hylkäsivät Logoksen, he viitoittivat tietä kaiken Logoksen hylkäämiselle. Ja kun he tekivät tämän, ryhtyivät he vallankumouksellisen polun toimintaan, mikä toi heille murhetta melkein välittömästi. […] koska juutalaisten Messias ei voinut olla kärsivä palvelija, täytyi tämän olla sotakuningas. Koska juutalaiset eivät hallinneet omaa kansakuntaansa, tuon sotakuninkaan täytyisi olla vallankumouksellinen juutalainen, joka tulisi suistamaan vallasta hallitsevan poliittisen kulttuurin. Tämä, eivät kristittyjen vainot, oli syvin lähde juutalaisten murheisiin – joku tuli määriteltyä uudelleen kautta historian poliittisista kapinoista kulttuurin vastaiseen toimintaan –, koska juutalaisten vallankumouksellinen asenne toi vainoamista reaktiona siihen: vainoaminen vaikuttaen syyllisiä ja viattomia samalla tavoin.
Hylätessään Logosin, joka oli samanaikaisesti Kristuksen persoona ja maailmankaikkeuden järjestys, moraalinen järjestys mukaan luettuna, joka oli peräisin jumalallisesta mielestä, ‘juutalaiset’ huomasivat vallankumouksen vetävän heitä vääjäämättömästi puoleensa.”1 (Jones 2008, 41.)


7.6. Muita Näkemyksiä

Juutalainen pankkiiri Paul Warburg vaati Yhdysvalloissa v. 1950 maailmanhallitusta:
Meillä tulee olemaan maailmanhallitus, pidätte te siitä vai ette, joko valloituksella tai suostumuksella.12 (Warburg, 17.2.1950.)

Rabbi Simcha Cohen kirjoittaa auktoriteettista opetuskolumnia ‘Halachic Questions’
Jewish Press -lehteen, joka on suurin juutalainen päivälehti USA:ssa. Tässä kolumnissaan rabbi Cohen totesi, koskien Talmudin näkemyksiä “pakanoihin”, että ei-juutalaiset ovat eläimiä. Rabbi Cohen kirjoittaa, että opetukset siitä että ei-juutalaiset ovat eläimiä talmudisisissa opetuksissa, löytyvät Talmudin kohdista Gemara Kiddushin 68a ja Metzia 114b1 (Jewish Press, 19.2.1988, s. 10A).

Winston Churchill (joka otetaan tähän ei-juutalaisena poikkeuksena), kirjoitti lehtiartikkelissaan ‘Zionism Versus Bolshevism’ (1920) juutalaisten hämmästättyvästä ja vallankumouksellisesta historiasta sekä heidän “ällistyttävästä” osuudestaan ja yliedustuksestaan vallankumouksellisten radikaalien joukossa. Saman artikkelinsa alussa Churchill kuitenkin myös kiitti juutalaisten tärkeää osuutta kristinuskon kehittymisessä, ja kristinuskon Churchill näki tärkeänä osana länsimaista sivilisaatiota. Artikkelissa Churchill kuitenkin myös arveli juutalaisten tulevaisuuden suunnitelmista seuraavaa:
Ja se voi hyvinkin olla, että tämä sama hämmästyttävä rotu on nykyisenä aikana varsinaisessa prosessissa tuottamassa toista moraalista ja filosofista systeemiä, yhtä paljon pahansuopaista kuin kristinusko oli hyväntahtoista, joka, jos sitä ei pysäytetä, tulisi särkemään korjaamattomasti kaiken sen minkä kristinusko on suonut mahdolliseksi. Se vaikuttaa melkein siltä, että Kristuksen evankeliumin ja Antikristuksen evankeliumin oli tarkoitettu syntyvän tämän saman kansan joukosta; ja että tämä sama mystinen ja mysteerinen rotu on valittu korkeimpiin jumalallisiin ja pirullisiin ilmenemismuotoihin.13 (Illustrated Sunday Herald, 8.2.1920, 5.)

Uudessa Testamentissa Jeesus kutsui juutalaisia “Saatanan synagoogaksi” ja heidän isäänsä “valheiden isäksi”. (Revelation 3:9; John 8:44.)


Voltaire, 1700-luvun eräs tunnetuimmista ranskalaisista valistusfilosofeista ja kirjailijoista totesi juutalaisista ja juutalaisuudesta:
“Miksi juutalaisia vihataan? Ilmeinen selitys on heidän lain käsityksensä; heidän on joko valloitettava kaikki tai tultava koko ihmisrodun vihaamiksi. [...] Juutalainen julkeaa näyttää sovittamattoman vihansa kaikkia muita kansoja kohtaan, se kapinoi kaikkia valtiaita vastaan; se on aina taikauskoinen, aina ahne ja kadehtii toisten hyvinvointia. Sen käytös on aina barbaarista - liehakoivaa epäonnen ja hävytöntä menestyksen hetkellä.” (
Essays sur les noeurs)
“Heillä, kaikilla heillä on synnynnäinen fanaattisuus sydämessään, ihan samalla tavoin kuin bretagnelaisella tai saksalaisella on syntyjään vaaleat hiukset. Minä en yhtään ihmettelisi, jos nämä ihmiset jonakin päivänä uhkaisivat koko ihmiskunnan olemassaoloa.” (
Lettres de Memorias a Ciceron 1771.)

Tri E. Michael Jones (2008) paljastaa juutalaisen Baruch Levyn, erään juutalaisen Karl Marxin (kommunismin isä) kirjeenvaihtajista ilmaisseen näkemyksensä siitä, että juutalaisista itsestään tulee kollektiivinen messiaansa, niin että juutalaiset pääsevät ylivalta-asemaan kaikissa maailman kansakunnissa:
“[...] juutalaisesta kansasta, kollektiivisesti puhuen, tulee oma messiaansa. [...] Tässä ihmiskunnan uudessa järjestäytymisessä Israelin lapsista, jotka nyt ovat hajautuneina koko maapallon ympäri [...] tulee kaikkialla hallitseva elementti ilman vastustusta. [...] Kansakuntien hallitusten muodostama universaali tai maailman -tasavalta kulkeutuu täten kokonaan, ilman vaivannäköä, juutalaisten käsiin, kiitos työväenluokan voiton. [...] Täten on Talmudin lupaus tullut täytetyksi, että kun messiaaninen aikakausi on saapunut, tulevat juutalaiset hallitsemaan kaikkien maailman kansakuntien rikkauksia.” (s. 1,066)

Juutalainen Stephen Steinlight, American Jewish Committeen entinen virkamies, paljasti artikkelissaan (2001) juutalaisten suunnattoman vaikutusvallan valtamediassa jolla juutalaisista esitettiin ainoastaan positiivinen kuva. Steinlight myös paljasti juutalaisten keskuudessa yleisesti opetettavia käsityksiä juutalaisten ylivertaisuudesta muihin kansoihin nähden ja siitä mihin juutalaisten pääasiallinen uskollisuus kuuluu. Steinlight myös kuvaili juutalaisen yhteisön kykenevän “hajottamaan ja hallitsemaan” eri asioita ja sitten liittymään eri koalitioihin jotka tukevat juutalaisten suunnitelmia:

On myös totta, että juutalaisten taloudellinen vaikutusvalta ja voima ovat suhteettomasti keskittyneet Hollywoodiin ja televisioon ja uutisteollisuuteen, teoreettisesti tämä on siunaus myönteisten julkisuuskuvien luomisessa juutalaisista ja amerikkalaisten herkistämisessä juutalaisia koskeville asioille. […]
Minut kasvatettiin juutalaiseksi nationalistiksi, jopa näennäisseparatistiksi, sukupolveni tuhansien muiden tyypillisten juutalaislasten tavoin. Minä ainakin tunnustan tämän. Joka kesä kymmenen kehitysvuoteni ajan minä kävin säännöllisesti juutalaisessa kesäleirissä. Joka aamu siellä minä tervehdin ulkomaan lippua, pukeuduin univormuun joka kuvasti sen värejä, lauloin ulkomaista kansallislaulua, opin ulkomaisia kansanlauluja ja tansseja, ja minulle opetettiin että Israel oli todellinen kotimaani. Maastamuuttoa Israeliin pidettiin korkeimpana hyveenä ja, kuten monet muutkin sukupolveni juutalaisteinit, minä vietin kaksi kesää työskennellessäni Israelissa
kollektiivitilalla harkitessani sitä mahdollisuutta. Minulle opetettiin epäsuoremmin ja tiedostamattomasti kansani paremmuutta ei-juutalaisiin nähden, jotka olivat alistaneet meitä. Meitä opetettiin pitämään ei-juutalaisia epäluotettavina ulkopuolisina, joka oli kansaa jolta saatettiin odottaa yhtäkkisiä vihanpuuskia, ja joka oli vähemmän tunteikasta, vähempiälyistä, ja moraalittomampaa kuin me. Meille myös opetettiin, että pimeän historiamme opetus on se että me emme voi luottaa kehenkään. […]
Tietysti me tervehdimme myös Amerikan ja Kanadan lippuja ja lauloimme niiden kansallislauluja, yleensä todellisella tunteella, mutta oli selvää minne meidän pääasiallisen uskollisuutemme oli tarkoitus kuulua. […]
Optimistinen ennuste uudelle sukupolvelle on, että juutalainen yhteisö on täten asemassa, jossa se kykenee hajottamaan ja hallitsemaan, ja liittymään valikoitaviin koalitioihin jotka tukevat suunnitelmiamme.”1
(Steinlight 2001 lokakuu, The Jewish Stake in America’s Changing Demography, Center for Immigration Studies.)

Juutalainen Madeline Albright (syntymänimi Marie Jana Korbelová) oli Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin ulkoministeri v. 1997-2001 (hänet nimitettiin v. 1996 ja hän oli ensimmäinen naisulkoministeri USA:ssa). CBS:n haastattelussa Leslie Stahlin kanssa, 11.5.1996, Stahl ja Albright puhuivat yli 1,000,000 irakilaisen kuolemisesta, joista puoli miljoonaa oli irakilaislapsia, USA:n YK:ssa ajamien pakotteiden seurauksena. Albright ja muut sionistijuutalaiset USA:n johdossa, kuten William Cohen ja Sandy Berger, olivat näiden pakotteiden vankkoja tukijoita (koska he pelkäsivät Irakin kehittävän salaa biologisen sodankäynnin aseita). Stahl kysyi Albrightilta:
Olemme kuulleet, että puoli miljoonaa lasta on kuollut. Tarkoitan, että enemmän lapsia on kuollut kuin kuoli Hiroshimassa. Ja – mitä mieltä olette, onko hinta sen arvoinen?
Albright vastasi:
Uskon että tämä on erittäin vaikea valinta, mutta hinta – meidän mielestämme on sen arvoinen.1 (CBS News 12.5.1996, Stahlin haastattelu Albrightin kanssa CBS:llä, ‘Punishing Saddam’.)

7.7. Maurice Samuel


Juutalainen kirjailija Maurice Samuel kirjoitti kirjassaan
You Gentiles (1924, 90, 144-155) hänen näkemyksiään juutalaisten ja ei-juutalaisten suurista eroista, juutalaisten historiasta sekä antisemitismin perimmäisistä syistä. Samuel myös kirjoitti hänen omista mielipiteistään liittyen juutalaisten (ja juutalaisuuden) merkittävimpiin arvoihin ja maailmankuvaan sekä heidän suurimmista tulevaisuuden tavoitteistaan. Vaikka Samuel ei aivan suoraan kirjoittanut viittaavansa juutalaisuuden messiaaniseen ajatukseen, käy seuraavasta tekstistä täysin selväksi, että tähän hän viittasi. Tämä osio päätetään useisiin otteisiin tästä Samuelin kirjasta (jossa hän kommentoi sanoilla te ja teidän ei-juutalaisia/gojimeja, ja sanoille me ja meidän juutalaisia):

Teidän [ei-juutalaisten] ihanteenne on Platon Tasavalta: meidän [juutalaisten] on Jumalan valtakunta.” (s. 90)
JOS mitään, teidän täytyy oppia (ja opitte kokoajan) vihaamaan modernia ja ‘assimiloitunutta’ juutalaista, sillä hän on vaarallisempi teille. (s. 144)
Hänen vihollisuutensa teidän elämäntapaanne kohtaan oli ennen äänetöntä. Nykyisin se on ilmeistä ja aktiivista. [...] hän [...] levittää epäluottamusta teistä teidän herkimpienne kautta, hän työskentelee henkeänne vastaan.” (s. 145)
Meitä juutalaisia syytetään tuhoajiksi: mitä tahansa te pystytätte, me revimme alas.(s. 146)
Me uneksimme absoluuttisen oikeuden ja Jumala-hengen maailmasta, kokonaisesta maailmasta joka olisi suljettu teiltä, vailla kaikkea ravitsemusta, synkkä, epäystävällinen, epäsympaattinen. Te ette tahdo tuollaista maailmaa: te olette kykenemättömiä siihen.” (148-149)
Juuri meidän radikalismimme on eri luonteenlaadusta. Meidän kannustimemme on luonnollinen vaisto. Meidän ei tarvitse juuria jotain itsessämme tullaksemme ‘radikaaleiksi’, sosiaalisen oikeuden uneksijoiksi. Me olemme tätä vaistomaisesti: me emme näe tätä ollenkaan vallankumouksellisena. Tämä on hiljaista meissä. Mutta teissä se on pyrkimys ja tempaisu. Teidän sukujuurenne huutavat sitä vastaan veressänne... (s. 151-152)
Hän on ainut todellinen sosialisti ja kosmopoliittimutta niin todellisessa ja hiljaisessa mielessä että hän on täysin erottunut kaikista teistä. (s. 152)
Kaikessa me olemme tuhoajia – jopa tuhoamisen instrumenteissa, joiden puoleen me käännymme helpotuksen toivossa. (s. 152)
Me juutalaiset, me tuhoajat, tulemme ikuisesti pysymään tuhoajina. Mikään teidän tekemänne ei tule riittämään meidän tarpeisiimme ja vaatimuksiimme. Me tulemme aina tuhoamaan, koska me tarvitsemme oman maailmamme, Jumala-maailman, joka ei ole teidän luonnossanne rakentaa.2 (s. 155)




Edellinen: Osa 5 – Seuraava: Osa 7






Ei kommentteja:

Tietoja minusta

Oma valokuva
“Kukaan ei voi omistaa mitään arvokkaampaa asiaa kuin ylevän ihanteen, jota kohti hän lakkaamatta pyrkii ja jonka perusteella hän muodostaa ajattelunsa ja tunteensa ja yrittää parhaansa mukaan suunnata elämänsä. Jos pyrkijä siten ponnistelee – pikemminkin tullakseen enemmäksi kuin vain näyttääkseen enemmältä – hän ei voi epäonnistua, vaan lähestyy jatkuvasti päämääräänsä.” (H.P. Blavatsky)