Onko toisesta maailmansodasta esitetty puolueeton ja totuudenmukainen kuvaus? Tapahtuiko Holokausti juuri niin kuin meille on opetettu? Minkä verran juutalaisilla on ollut, ja on, vaikutusvaltaa länsimaiden mediassa ja politiikassa? Entä merkittävissä historian tapahtumissa? Minkä verran sionistijuutalaisilla on vaikutusvaltaa USA:n politiikassa? Mistä juutalaisuudessa on kyse? Mistä monikultturismissa pohjimmiltaan on kyse, ketkä sitä tukevat ja miksi? Miten nämä kaikki liittyvät toisiinsa?

Auschwitzin uima-allas:

Auschwitzin uima-allas:
Ottamani kuva Auschwitzin keskitysleirin (sodan aikaisesta) uima-altaasta elokuussa 2007, Auschwitz-matkallani; kuvaa painamalla aukeaa tuo matka...

lauantai 10. tammikuuta 2009

Homouden haitat

Mikä homoudessa on vikana, mitkä ovat sen haitat homolle itselleen ja muille sekä yhteiskunnalle, ja miksi homoutta ei todellakaan pitäisi hyväksyä tai rohkaista

30.5.2009

Homoudesta ja sen hyväksymisestä on tullut osa poliittista korrektiutta. Tämä jo pelkästään on minulle riittävä syy tutkiskella aihetta tarkemmin, mutta syitä on toki paljon muitakin. Homoudesta on liikkeellä paljon harhaluuloja ja disinformaatiota sekä valheellista propagandaa. Nykyään homouden esitetään olevan “ihan hyväksyttävä elämäntyyli” ja, että “jotkut syntyvät homoiksi, joten eivät he sille mitään voi” ja, että “ei siinä mitään vikaa ole eikä siitä mitään haittaakaan ole” ja “ei se muille kuulu mitä muut tekevät makuuhuoneissaan” tai “ihan sama kunhan ne ei muhun koske” taikka sitten homoudesta toistetaan usein tätä suosituksi tehtyä iskulausetta: “not that there’s anything wrong with that” (Seinfeld-sarjassa popularisoitu). Näiden lisäksi myös monet poliittisesti epäkorrektit ihmiset, esim. maahanmuuttokriitikot ja monikultturismia vastustavat henkilöt, jotka kritisoivat lähes kaikkea muuta poliittista korrektiutta ja kritisoivat asiallisesti ns. “suojeltuja vähemmistöjä”, eivät jostain syystä kritisoi homoja tai homoutta ollenkaan. Tämän koen kummalliseksi.

Tässä kirjoituksessa pyrin selvittämään lyhyesti, että miten asiat todellisuudessa ovat. Sivuan kaikkia edellä mainittuja lainausmerkkien väitteitä ja pyrin osoittamaan, että suurin osa homoudesta liikkeellä olevista positiivisista luuloista on vääriä. Lopuksi myös tuon esiin näkemyksiäni siitä miksi homoutta sitten yleisesti tuetaan valtamediassa ja miksi se on osa poliittista korrektiutta.

1. Synnytäänkö homoiksi?

Eräs harhaluulo homoudesta, jota eräät homoaktivistit ja homojärjestöt levittävät, on että homoiksi synnytään. Tästä johtuen väitetään, että sille ei kukaan voi mitään, joten tämän takia homous pitäisi vain hyväksyä normaalina asiana ja jopa rohkaista sitä.

Kuten Peter Sprigg huomauttaa tutkimuspaperissaan (2004/2007) ja kirjassaan (2004), tämä väite (“homoiksi synnytään”) lienee saanut alkunsa kolmesta tieteellisestä tutkimuksesta 1990-luvun alussa, joista yksi tutki aivoja, toinen kaksosia ja kolmas geenejä: Ensimmäisestä aivotutkimuksesta todettiin mm. v. 1993 kriittisessä tutkimuksessa (Archives of General Psychiatry), että se ja kaksi muuta tutkimusta aivojen rakenteesta olivat “vielä vahvistamattomia” ja tässä tutkimuksessa myös huomautettiin, että vaikka kyseiset tutkimukset vahvistettaisiin, “me emme tietäisi sitä olisivatko nuo anatomiset korrelaatit syy vaiko seuraus seksuaaliseen suuntautumiseen”. Toinen edellä mainittu kaksoistutkimus – jossa väitettiin, että kun eräs tutkimuksen kaksosista oli homo, oli tämän identtinen kaksonen myös 52% ajasta homo – on ristiriidassa muiden tutkimusten kanssa ja kaatuu omiin todisteisiinsa, eikä tuossa kaksoistutkimuksessa myöskään hallittu kaksosten ympäristöä heidän kehittymisvaiheessaan. Esimerkiksi viimeaikainen kaksoistutkimus Minnesotassa (1997) ei löytänyt “mitään merkityksellisiä geneettisiä vaikutuksia” seksuaaliseen suuntautumiseen miesten joukossa, ja jossa todettiin kokonaisjohtopäätöksessä, että “ympäristövaikutukset […] olivat paljon tärkeämpiä kokonaisuudessa kuin geneettiset vaikutukset” (The Journal of Sex Research 34 [1997]: 212). Tämän lisäksi v. 2002 tutkimus suuresta väestönäytteestä löysi vain 6,7% yhtäpitävyysmäärän saman sukupuolen viettiin identtisten kaksosten joukossa, eli erittäin vähän (American Journal of Sociology 107 [maaliskuu 2002]: 1197-99). Kolmannessa v. 1993 geenitutkimuksessa, jossa tutkittiin miespuolisten homojen geenejä suurperheissä, väitettiin löytävän korrelaatiota homovelien ja homoseksuaalisuuden välillä enoissa ja muissa sukulaisissa äidin puolelta; ja tästä tutkimuksen tekijä teoretisoi homogeenin vaikuttavan homoseksuaalisuuteen joka välitettäisiin äidinpuoleista linjaa pitkin. Tutkimuksen tekijä tosin myönsi, että hän löysi vähemmän homosuuntautumista kuin odotti, ja hän myös myönsi, että kaikkia homotapauksia ei voitaisi selittää tällä geenitekijällä, ja että mitään johtopäätöstä prosenttimäärästä geneettisellä linkillä ei voitaisi vetää. Tätä v. 1993 tutkimusta ei ole kuitenkaan voitu toistaa samoilla tuloksilla, ja esim. eräs tiimi joka tätä yritti ilmoitti v. 1999, että heidän “tulokset eivät tue X-linkkistä geeniä, joka olisi miesten homosuuntautumisen kehityksen perustana” (Science [1999]). Muun muassa kaksi tiedemiestä, jotka arvioivat nykyisiä biologisia pyrkimyksiä selittää seksuaalinen suuntautuminen, totesivat, että “kriittinen arviointi osoittaa [homouden] biologista teoriaa tukevan todisteiden olevan puutteellisia” (Archives of General Psychiatry 50 [maaliskuu 1993]: 228). Eli yhteenvetona: ei ole mitään todisteita siitä, että homous olisi synnynnäistä. (Sprigg 2004/2007, ‘Homosexuality Is Not a Civil Right’, http://www.frc.org; Sprigg 2004, Outrage: How Gay Activists and Liberal Judges Are Trashing Democracy to Redefine Marriage; NARTH, National Association for Research & Therapy of Homosexuality, ‘"Born that way" theory’; NARTH, ‘What do clinical studies say?’, http://www.narth.com.)

2. Homouden haitat homoille?

Homot eivät todellakaan elä samanlaista elämäntyyliä kuin heterot. Tämän pitäisi olla selvää kaikille. Sen sijaan se ei ole aivan selvää minkälaista elämäntyyliä monet homot suurin piirtein elävät ja mitä haittaa siitä on heille ja muille homoille, tai kuinka rajua ja vastuutonta elämäntyyliä eräät homot elävät.

On itsestään selvää, että homot harrastavat anaaliseksiä. Tuskin kaikki, mutta varmasti melko suuri osa. Paitsi että tämä on luonnotonta ja kivuliasta (kuulemma), leviää siitä myös paljon tauteja, paljon enemmän kuin heteroseksistä. Homoilla myös on keskimäärin paljon enemmän seksikumppaneita vuosittain kuin heteroilla. Nämä taudit leviävät homoyhteisössä laajalti ja niitä hoitamaan homot tarvitsevat paljon lääkkeitä. Lisäksi on tutkittu, että anaaliseksiin liittyy hyvin usein paljolti alkoholin tai huumeiden käyttöä (NARTH, ‘The American Journal of Public Health Highlights Risks of Homosexual Practices’).

Eräs kaikkein pahimmista haitoista homoille lienee kuitenkin homojen ns. ‘oikotie’-elämäntyyli, “fast-track gay lifestyle”, johon kuuluu satoja seksikumppaneita vuosittain, suunnaton huumeiden ja alkoholin käyttö sekä sitten vielä lääkehoitoa saamiinsa tauteihin. Tähän elämäntyyliin kuuluu myös paljon homojen alkoholi- ja huumepitoisia ‘seksijuhlia’ tietyissä homopaikoissa, kuten homoklubeilla tai ‘homobileissä’, joissa anaaliseksiä riittää kaikille oikein kunnolla; varsinkin homojen ikiomissa ‘seksibileissä’ (orgioissa), joihin heteroilla ei ole mitään asiaa, joissa usein esim. homodiskon lattialla “huone räjähtää seksiin [ja anaaliseksiin]”.

Tästä järkyttävästä elämäntyylistään eräät homot ja tiedemiehet kertovat omin sanoin – ja myös siis omista kokemuksistaan – mm. dokumenttifilmillä The Other Side of Aids (2004), onneksi sentään ilman liian tarkkoja yksityiskohtia (hyh). Tämä em. filmi tosin keskittyy käsittelemään enimmäkseen erästä vaihtoehtoista teoriaa AIDSista, siis sitä teoriaa kuinka AIDS eräiden filmillä esiintyvien tiedemiesten ja muiden henkilöiden mukaan olisikin huumeiden käytön tai itse AIDS-lääkkeiden aiheuttamaa eikä ollenkaan HIVin, johon en itse ota kantaa. Huomionarvoista tässä filmissä on tässä yhteydessä se, kuinka AIDSia alunperin pidettiin 1980- ja 90-luvulla pääasiassa homotautina. Olennaisinta tässä on havaita ja tarkastella filmin homojen järkyttävää ja vastuutonta huumeiden, alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttöä, joka varmasti jo pelkästään olisi riittänyt aiheuttamaan ainakin 1980-luvun homojen AIDS-tapaukset. Eli siis tuo elämäntyyli pelkästään olisi varmasti riittänyt jo yksistään aiheuttamaan homojen immuunijärjestelmien romahtamiset, toisin sanoen: kyseisen elämäntyylin lisäksi ei mitään HI-virusta olisi edes tarvittu enää romahduttamaan immuunijärjestelmiä. Toisaalta taas, jos pitäydytään virallisessa käsityksessä siitä, että HIV aiheuttaa AIDSin, on sekin jälleen eräs paha haitta, ellei jopa rutto, homojen keskuudessa; HIVin leviäminen homojen keskuudessa on paljon paljon runsaampaa kuin heterojen. (*Sivuhuomautuksena tähän: Afrikassa AIDSin leviäminen on kaikkien tahojen mukaan täysin erilaista kuin länsimaailmassa, koska AIDS-tapaukset määritellään Afrikassa eri tavoin. Afrikassa ei aina edes HIV-testiä vaadita AIDS-tapauksen julistamiseksi, vaan esim. pitkäaikainen yli 1 kk kuume + 10% painon menetys + pysyvä yskä yli kuukauden ajan (3 oiretta) = ‘AIDS’. Toisaalta taas, on myös Centers for Disease Controlin lukujen mukaan HIVin leviäminen on myös mustien miesten – myös mustien heterojen – joukossa monta kertaa yleisempää kuin valkoisten – ja valkoisten heterojen joukossa. → Joka tapauksessa HIV ja AIDS leviää homojen keskuudessa paljon enemmän kuin heterojen.*)

Eli siis: anaaliseksistä tauteja, tauteja ja tauteja tautien perään, plus sitten lääkkeitä, lääkkeitä ja lääkkeitä niihin tauteihin → ja pakko vain jatkaa lisää sitä anaaliseksiä, jotta saadaan lisää tauteja... Ja sitten näiden lisäksi vielä sillä rajummalla homoelämäntyylillä paljon viinaa, huumeita ja lääkkeiden väärinkäyttöä... ja oikein paljon anaaliseksiä tietysti samalla! → josta sitten lisää niitä tauteja + lääkkeitä niihin, jne... Ei kuulosta hyvältä.

No ihan sama mitä homot toisilleen tekevät kunhan eivät minuun koske”? Entäpä... mitä jos homot koskevatkin pikkupoikalapsiinne...?

3. Homot ja pedofilia?

Tämä aihe on jonkin verran kiistanalainen, mutta ei se mitään koska niin ovat monet muutkin, joten voi tästä siltikin puhua. On jonkin verran tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan pedofilia on homojen joukossa yleisempää kuin heterojen. Kiistanalaisuus aiheeseen tulee paljolti siinä kohtaa, että onko se homous joka aiheuttaa pedofilian, vaiko pedofilia joka aiheuttaa homouden (pikkupoikien seksuaalisen hyväksikäytön). Lisäksi aiheesta tekee myös vaikeaselkoisemman homon määritelmä eli se, että kuka onkaan homo tai myöntää olevansa homo. Eräs viimeaikainen tutkimus (2002) kuitenkin perustui tarkasti nimenomaan homoihin, homojärjestöihin ja yhteisöihin, jotka julistivat julkisesti olevansa homoja, ja tämä tutkimus myös totesi pedofilian olevan huomattavasti yleisempää homojen joukossa ja homojen mieltyvän hyvin nuoriin miehiin ja jopa poikiin (Baldwin 2002, ‘Child Molestation and the Homosexual Movement’). Tutkimuksen tekijä totesi lisäksi haastattelussa, että “suurin osa todisteistani tulee homoliikkeeltä itseltään”, joten jos tutkimustulos olisi väärä tarkoittaisi se, että monet homoliikkeen johtajat ja jäsenet olisivat valehtelijoita (WorldNetDaily 29.4.2002, ‘Report: Pedophilia more common among 'gays'’).

Lisätodisteina, joihin edellisenkin tutkimuksen tekijä viittasi, on myös itse homoliikkeiden johtajien toimet ja tavoitteet: Pedofilian normalisointi ja seksin laillisen iän laskeminen. Kuten mm. Frank V. York ja Robert H. Knight toteavat, tätä ovat monet homoliikkeet kampanjoineet monin tavoin lainsäädännössä, psykiatriassa, oikeuksissa, akatemiassa ja viihdeteollisuudessa, jossa myös on erittäin paljon homoja mukana (York & Knight, ‘Homosexual Behavior & Pedophilia’; ks. myös NARTH 1998, ‘The Problem of Pedophilia’). Esimerkiksi homojulkaisussa Journal of Homosexuality on usein puolusteltu pedofiliaa (NARTH, ‘Pedophiles Argue Their Case in the Journal of Homosexuality’ [vol. 20, nos. 1/2, l990]; NARTH ‘On the Pedophilia Issue: What the APA Should Have Known’ [Journal of Homosexuality, vol. 37[2], 1999, s. 1-24]). Lisäksi pedofiliaa ja sen “uudelleen määrittelyä” vähemmän “loukkaavaksi” ovat puolustelleet myös monet homopsykologit (NARTH, ‘Gay-Affirming Psychologists Propose Redefining Child Sexual Abuse’).

Koska nykyisen poliittisen korrektiuden takia homot ovat suojeltu ryhmä, ei tämä aihe ole aukottomasti tutkittu eikä se nykyisen korrektiuden vallitessa tulekaan olemaan aukottomasti tutkittu, mutta kyllä tämä aihe jo kaiken tämän perusteella vaikuttaa melko selvältä, tai ainakin erittäin hyvin suuntaa antavalta. En ainakaan näe mitään hyvää syytä tai perustelua tunkea homoja pikkupoikien[ne] lähelle, eikä varsinkaan pikkupoikien adoptoinnille. Nämä tutkimukset ja faktat viittaavat juurikin päinvastaiseen.

Tästä saattaisivat mahdollisesti myös johtua – siis jos homojen joukossa pedofilia on paljon yleisempää kuin heterojen – monet kirkkojen pappien pedofiliatapaukset; siis siitä, että homot tai kaappihomot ovat päässeet kirkkoihin papeiksi. Tämä tietenkin on vain aivan ihanan poliittisesti korrekti jalo asia, että homot pääsevät pikkupoikien lähelle, kunhan siis ei vain missään nimessä vaadita juutalaisia ja muslimeja myös ottamaan homoja omiin riveihinsä.

4. Homouden haitat yhteiskunnalle?

Entä onko homoudesta ja homoista joukkona sitten haittaa muillekin kuin homoille? (ja mahdollisesti myös pikkupojille?) Yleinen luulo – siis se poliittisesti korrekti väite – on, että homoista ei ole mitään haittaa muille, mutta tämä on harhaluulo, kuten tulen osoittamaan. No mitä haittaa siis homoudesta on muille? “Eihän se muiden asia ole mitä muut tekevät makuuhuoneissaan, kun ei siitä muille haittaa ole”?

Mitä haittaa homoudesta voisi muka olla sen lisäksi, että: Se on luonnotonta ja kivuliasta (anaaliseksi), levittää tauteja paljon enemmän, rankalla homoelämäntyylillä käytetään paljon enemmän huumeita (ja saadaan jopa ilman HIViä terveys ja immuunijärjestelmä romautettua), ja enemmän lääkkeitä tautien hoitoon ja eräiden tutkimusten mukaan myös pedofilia olisi homoille paljon yleisempää; siis mitä haittaa homoudesta muka voisi olla näiden ‘pikku juttujen’ lisäksi, siis näiden ‘mitättömien pikkuhaittojen’ lisäksi? No pohditaanpa tätä hieman:

Ensinnäkin homouden tukemiseen liittyy moraalisesti haittoja siitä, että se hivuttaa entisen hyväksytyn käsityksen hyvästä ja oikeasta moraalisesta käyttäytymisestä pidemmälle. Tämä moraalikäsityksen ylittäminen suvaitsevaisuuden nimissä avaa ovet myös muille vaatimuksille ‘suvaittavasta’ käyttäytymisestä. Esimerkkejä äärimmäisistä vaatimuksista olisivat pedofilia (jota eräät homojärjestöt ovat jo ajaneet) ja eläimiin sekaantuminen (joista molemmista myöhemmin vähän lisää).

Kuitenkin suurimman haitan ja vaaran homoudesta ja sen tukemisesta käyn läpi seuraavaksi: Miehen ja naisen välisestä seksistä syntyy lapsia. Miehen ja miehen välisestä seksistä (anaaliseksistä) ei synny lapsia. Mies ja nainen jatkavat elämää maapallolla jälkikasvullaan → näin tulee olemaan ‘ikuista elämää’. Mies ja mies eivät jatka elämää maapallolla, koska nämä eivät tee keskenään jälkikasvua. Homous siis ei synnytä jälkikasvua, vaan se on ns. geneettistä itsemurhaa. Luonnollisesti homous laskee syntyvyyttä sen verran kuin sitä esiintyy tietyissä ihmisjoukoissa.

Homouden tuottamaan geneettiseen itsemurhaan liittyy myös suuri kiittämättömyys: Kymmenien, ellei jopa satojen, vuosien ajan tietty suku on jatkanut sukuaan eteenpäin ponnistellen velvollisuudentuntoisesti, kunnes sitten tulee nykyisen tv-sukupolven jälkeläinen, joka katkaisee kaiken. Homot vetävät kiittämättömästi esi-isiensä sukulinjan hukkaan elämäntyylillään.

Nykyään tietysti homot voisivat adoptoida lapsia, mutta tässä on tietysti käytännössä omat ongelmansa:
1) valkoisten eurooppalaisten kannalta adoptoitavat lapset ovat pääasiassa kaikki kolmannesta maailmasta, eli värillisestä maailmasta (jossa vallitsee väestömäärien räjähdyskasvu), koska valkoiset eurooppalaiset tekevät liian vähän lapsia, joten adoptoitavia valkoisia lapsia ei jää juurikaan yli (seuraavassa kappaleessa tästä lisää);
2) homojen vanhemmuus adoptoitavalle lapselle on vähintään kyseenalaista, koska selvät mies ja äiti puuttuvat ja tilalla ovat näiden ‘kompromissit’/‘mediaanit’ tai vain mies&mies/äiti&äiti tai jotain ihan muuta → eli siis homojen hoivasta on luvassa erittäin luonnotonta kasvatusta, josta kehittyy siis luonnottomampaa jälkikasvua (joka sekin siis tulisi muutenkin olemaan värillistä).

Kansanryhmän/rodun/etnisyyden/kulttuurin syntyvyysasteen pitäisi olla yleiskäsityksen mukaan 2,11 lasta perhettä kohden, jotta kyseinen kansa/rotu/etnisyys/kulttuuri voisi pitää yllä nykyiset lukumääränsä tulevaisuudessa. Alle tämän luvun 2,11 lasta perhettä kohden tarkoittaa, että väkiluku alkaa laskemaan runsasta vauhtia tulevaisuudessa, jos luku on pitkään alle 2,11, ja jos näin jatkuu liian pitkään alkaa kyseinen kansa/rotu/etnisyys/kulttuuri vähentyä koko ajan kiihtyvämmällä vauhdilla pienemmäksi ja pienemmäksi kokonaisuudeksi. Yli tuon 2,11-luvun on taas päinvastainen tilanne. Valkoisten eurooppalaisten syntyvyysluvut ovat maailmalla kaikkien arvioiden mukaan alle 2,11. Joissain Euroopan maissa luvut ovat 1,8 kun taas joissain maissa se on vain 1,3 tai jopa 1,1. Jo tuota 1,3-lukua pidetään mahdottomana peruuttaa! (Tämä asia on selitetty selvästi esim. videolla ‘Muslim Demographics (future predictions)’, jossa myös varoitetaan muslimien väestömäärien räjähtävästä kasvusta.)

Eli siis valkoisia eurooppalaisia uhkaa kaikkialla maailmassa kiihtyvä väestömäärien väheneminen (USA:ssa valkoiset ovat vähemmistö v. 2042 ja vaihtelevien arvioiden mukaan muualla n. 2100). Kuten jo tuli todettua, homous ei synnytä lapsia vaan se laskee syntyvyyttä, joten tämän takia homouden suvaitseminen tai tukeminen kansanryhmässä/rodussa/etnisyydessä/kulttuurissa jossa syntyvyys on erittäin pahasti negatiivinen on itsetuhoista hulluutta. Homouden tukeminen valkoisten eurooppalaisten joukossa vauhdittaisi eurooppalaisten väestömäärien vähentymistä entisestään. Tämä on homouden tukemisen suurin haitta ja vaara käytännössä.

5. Homouden haitat ihmiskunnalle? ↔ Mitä jos kaikki olisivat homoja?

Edellisestä kappaleesta voidaan jo päätellä paljon sitä millaiset haitat homoudesta syntyisi kaikelle ihmiskunnalle, erityisesti sellaisessa teoreettisessa tilanteessa jossa kaikki olisivat homoja. Tämä tilanne ei tietysti tule tapahtumaan, mutta se on hyvin kertova kuitenkin, koska monissa asioissa oikeellisuuden tai vääryyden havaitsee heti kun miettii “mitä jos kaikki tekisivät niin”. Lisäksi eräs suurimmista filosofeista, Immanuel Kant, totesi tähän liittyen: “Toimi niin, että minkä tahansa teon maksiimi voisi tulla tahdostasi luonnon yleiseksi laiksi”. Tähän tilanteeseen ei tarvitse edes paljoa ajatusta käyttää, jotta oivalletaan mitä ihmiskunnalle tapahtuisi noin 100 vuodessa mikäli kaikki päättäisivät ryhtyä homoiksi:

Jos kaikki ihmiset ryhtyisivät homoiksi, kuolisi ihmiskunta sukupuuttoon n. 100 vuodessa. Vaikka tämä tilanne ei tule koskaan tapahtumaan, kertoo se silti paljon homouden oikeellisuudesta ja vääryydestä sekä homouden ‘luonnollisuudesta’. Miten tahansa tätä asiaa katsookin, uskonnon tai esim. evoluution näkökulmasta, ei voi kuin tulla yhteen samaan johtopäätökseen: Homous on hyvin luonnotonta ja haitallista (jopa vaarallista) yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle. Homous on elämän jatkuvuuden vastaista. Ehkä joistain näistä haitoista johtuen Raamatussa lukee:
Älä makaa miehenpuolen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus” (3. Moos. 18:22).
– “
Jos joku makaa miehenpuolen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan, tekevät he molemmat kauhistuksen; heidät rangaistakoon kuolemalla, he ovat verivelan alaiset” (3. Moos. 20:13).

6. Mitä seuraavaksi ‘suvaitsevaisuuden’ ja poliittisen korrektiuden nimissä?

Homoutta on tuettu valtavasti koulukasvatuksessa ja valtamediassa ‘suvaitsevaisuuden’ nimissä (siis kaksinaismoraalisen valikoivan suvaitsevaisuuden nimissä), vedoten ihmisten yksityisyyden suojaan iskulauseella: “ei se muille kuulu mitä muut tekevät makuuhuoneissaan”. Tietenkään tämän ei pitäisi kenellekään kuulua, mutta siitä huolimatta eivät kaikki yksityiset aktiviteetit ole laillisia. Eiväthän esimerkiksi eläimiin sekaantuminen ja pedofilia ole laillisia, vaikka eihän sen muiden asia pitäisi olla mitä eläin ja mies tekevät yksityisyydessään, taikka mitä mies ja poika tekevät miehen makuuhuoneessa.

Siis jos kerran suvaitsevaisuudella ja yksityisyyden suojalla voidaan oikeuttaa miehen ja miehen seksuaalinen toisiinsa sekaantuminen, niin miksi ei myös eläimen ja miehen? Ja miksei myös miehen ja pojan seksuaalinen kanssakäyminen? Jos kerran kumpikin, eläin tai poika, vain on suostuvainen tähän tai nauttii tästä (joita kyllä varmasti löytyy maailmasta), niin miten ihmeessä me voimme kehdata estää heidän onnellisuutensa? Eli mikä muu kuin valikoiva ‘suvaitsevaisuus’ ja pelko eurooppalaisten suvaitsevaisuuskynnyksen liiasta ylittämisestä kerralla estää tätä?

No kuten aiemmin jo tuli havaittua, eräät homothan ovat jo pedofiliaa pyrkineet ajamaan suvaittavammaksi ja lienee myös joitain järjestöjä, jotka pyrkivät ajamaan eläimiin sekaantumista hyväksyttäväksi. Voi siis olla, että nämä ovat ‘suvaitsevaisuuden’ ja homojärjestöjen seuraavat kohteet... Eli me muuthan tietysti menemme kiltisti mukana, hymyssä suin, kunhan vain ei meiltä liikaa kaikkea kerralla vaadita, vaan pikku hiljaa varovasti askel kerrallaan hivutetaan suvaitsevaisuuskynnystä yhä pidemmälle, eikö niin?

Eräs toinen vaihtoehto olisi, että sanotaan selvästi ei. Yhteiskunnissa on aina käyttäytymissäännöt ja lait siitä mikä on sallittua ja mikä ei. Vuosisatoja on homous (kuten myös pedofilia ja eläimiin sekaantuminen) ollut kristillisissä länsimaissa paheksuttua ja laitonta, ja erittäin pitkälle ovat eurooppalaiset päässeet.

7. Homouden tukemisen motiivit valtamediassa ja indoktrinaatiossa

Homoutta on viime vuosikymmenet 1970-luvulta lähtien tuettu koko ajan kiihtyvässä määrin koulukasvatuksessa ja valtamediassa. Länsimaiden koulukasvatuksessa on jo pitkään näytetty indoktrinaatiomielessä homo- ja lesboelokuvia teineistä, kuten on myös painettu homoutta propagoivia tekstinpätkiä oppikirjoihin ja USA:ssa jopa lasten kirjoihin asti tarinoita kahdesta äidistä tai isästä. Homouden tukeminen länsimaiden valtamediassa on paljon suuremmassa mittakaavassa käytännössä lähes universaalia ja taukoamatonta. Tuskin on liioiteltua väittää, että 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien n. 1/3 draamasarjoista ja ainakin n. 1/10 komediasarjoista on ollut homohahmoja sivu- tai pääosissa ja, että lähes jokaisessa draama- ja komediasarjassa on homous ainakin esitetty suvaittavana tai jopa kannustettavana asiana päähahmojen toimesta (luvut ovat omia arvauksiani, joten ne voivat olla liian pienetkin, mutta eivät ainakaan liian suuret). Usein homoja on popularisoitu mm. esittämällä heidät monien päähahmojen hupsuina muotiasiantuntijoina Tv-sarjoissa homoutta on tuettu ja popularisoitu tai ainakin suvaittu tutuilla iskulauseilla: “homous on ihan hyväksyttävä elämäntyyli”, ja “jotkut vain syntyvät homoiksi”, ja “ei en minä ole homo, mutta siis eihän siinä mitään vikaa tietenkään ole” ja “ei se muille kuulu mitä muut tekevät makuuhuoneissaan” tai “ihan sama kunhan ne ei muhun koske”. Merkille pantavaa on, että kaikkein vaikuttavimmin homous popularisoitiin Yhdysvalloissa Seinfeld-komediasarjassa iskulauseella “Not that there’s anything wrong with that” (4. kausi, ‘The Outing’ -jakso), jossa kaikki päänäyttelijät ovat juutalaisia, suurin osa ohjaajista ja käsikirjoittajista myös (elleivät jopa kaikki) sekä tietysti myös ne televisioasemat olivat ja ovat juutalaisomistuksessa, jotka kyseistä sarjaa näyttivät ja näyttävät. Homouden tukemiseen tietysti kuuluvat homojen ylpeysmarssit, jotka USA:ssa ovat olleet vuosittaisia vakiotapahtumia jo pitkään.

Mitä tässä kaikessa sitten on takana? Miksi homoutta tuetaan niin valtavasti koulukasvatuksessa ja valtamediassa? Miksi juuri homojen tukemisesta välitetään?

Tarjoan lyhyesti omat tulkintani näistä motiiveista: Perimmäinen syy, jonka takia homoutta tuetaan on se, että homous palvelee yhteiskunnallisella tasolla nykyisen vallitsevan moraalisen järjestyksen hävittämistä ja eurooppalaisten väestömäärien vähentämistä.

Kun ollaan tietoisia maailman vaikutusvaltaisimmasta vähemmistöstä, ei sen vaikutusvalta voi olla pistämättä silmään monessa asiassa (esim. Juutalaisten Vaikutusvalta USA:ssa; Juutalainen Mediakontrolli). Lisäksi kun ollaan tietoisia tämän vaikutusvaltaisimman vähemmistön motiiveista ja toimista nykyisen vallitsevan järjestyksen hävittämiseksi, jotta se voidaan sitten rakentaa uudelleen tämän vaikutusvaltaisimman vähemmistön kuvaksi sekä monikultturismilla että monilla muilla tavoilla, havaitaan väistämättä tämän maailman vaikutusvaltaisimman vähemmistön läsnäolo lähes kaikissa eurooppalaisille haitallisissa toimissa.

Tämä toiminta maailman järjestyksen hävittämiseksi ja uudelleen rakentamiseksi on juutalaisuudessa jopa niinkin syvällistä, että juutalaisuudessa on kabbalistinen (Kabbalah) toimi Tikkun olam, maailman täydellistäminen: Juutalaisuuden ensyklopedian mukaan tämä tarkoittaa: “maailman korjaamista/täydellistämistä”. Tämä käsite on tärkeä Kabbalahin peruskäsite, sillä “Kabbalahin mukaan maailman järjestys on särjetty, joka tulee palauttaa aikaisempaan täydellisyyteensä, ainoastaan tikkun olamin kautta. Samassa ensyklopediassa myös huomautetaan tässä samassa artikkelissa tikkun olamiin liittyen kuinka: “Yhdysvalloissa juutalaiset olivat mukana NAACP:n perustamisessa, ja erittäin näkyvissä Civil Rights -liikkeessä ja American Civil Liberties Unionissa.” Tämä sama ensyklopedia kertoo modernin juutalaisuuden asennoitumisesta tikkun olamiin seuraavaa: “Reformiliike on korostanut, että tikkun olam on liikkeen pääsanoma, kun taas ortodoksi- ja konservatiiviliikkeet ovat viime vuosina alkaneet lisääntyvässä määrin painottamaan kyseistä toimintaa.”1 (The New Encyclopedia of Judaism 2002, s. 773-774.) Toisin sanoen, kabbalistien eräänä perustoimintana on “nykyisen särjetyn maailman järjestyksen” palauttaminen “aiempaan täydelliseen muotoon”, “korjaamalla/täydellistämällä” maailma tikkun olamin kautta.

Edellisessä tietosanakirjan artikkelissa on huomattavaa myös se, että juutalaisten mukanaolo ja johtava asema monissa vallankumouksellisissa ja vähemmistöjen oikeuksia ajavissa järjestöissä ei ole mikään salaisuus akatemiassa. Juutalaiset ovat akateemisten tutkimusten mukaan ja yleistiedonkin mukaan olleet perustamassa monia intressiryhmiä, painejärjestöjä, vähemmistöjärjestöjä ja erityisesti juutalaisten intressejä ajavia liikkeitä.


Vaikka tässä maailmanjärjestyksen kumoamisessa ja muuttamisessa juutalaisten kuvaksi ei ole mitään suoraa kirjoitettua suunnitelmaa takana, ei siihen toisaalta Tikkun olamin lisäksi välttämättä tarvita edes mitään tällaista todisteeksi. Nähdäkseni järjestäytyneen juutalaisuuden tulevaisuuden tavoitteet nähdään aivan selvästi analysoimalla nykyajan vaikutusvaltaisimpia tahoja (=juutalaisia) ja näiden politiikkaa sekä tavoitteita. Vaikutusvaltaisimmista tahoista mediassa ja politiikassa sitten lähtee suuri vaikutusvalta nykyisten maiden vallanpitäjien nykyiseen ja tulevaan politiikkaan (lännen valtamedian ja USA:n kontrollin avulla), mikä ajaa länsimaita nykyiseen tuhoisaan globalismin ja monikultturismin suuntaansa; kaikkialla samat voimat ovat töissä. Nykyajan politiikasta näkee tulevaisuuden politiikan, joka tulee olemaan saman jatkaminen äärimmilleen niin, että lopulta valkoiset eurooppalaiset ovat kaikkialla maailmassa vähemmistöjä omissa maissaan. Maailman vaikutusvaltaisimmat tahot (= järjestäytynyt juutalaisuus) on tästä kaikesta perimmäisessä vastuussa, ja tämä kaikki menee näiden tahojen tahdon mukaan, ainakin toistaiseksi (esim. juutalaisten osuudesta USA:n maahanmuuttopolitiikan muuttamiseksi eurooppalaisvastaiseksi: MacDonald 1998/2002, The Culture of Critique, s. 240-302).

Monikultturismi on suurimpana aseena tässä eurooppalaisen maailmanjärjestyksen kumoamisessa, jonka seurauksena kansat/rodut/etnisyydet/kulttuurit ja näiden identiteetit hävitetään maailmasta sekoittamalla ne niin, että ne eivät enää voi olla vallitsevia ja ettei niitä lopulta edes voi enää tunnistaa järjestymällä niiden taakse, koska muuten tästä seuraisi loputonta kaaosta kun jokainen näistä pyrkisi luonnollisesti asettamaan oman identiteettinsä ja kulttuurinsa sekä arvomaailmansa vallitsevaan asemaan. Tästä konfliktista, joka aluksi monikultturismissa tulee vallitsemaan ennen kuin sekoitus on viety tarpeeksi pitkälle, myös syntyy turvallisuuden kaipuun tarve kun kadut ovat monikultturismista turvattomia, jolloin ihmiset luonnollisesti haluavat lisää turvallisuutta valvontakameroiden ja puhe- ja ajatuslakien muodossa, jotka nämä tulevat pitämään yllä tätä “monikulttuurista utopiaa”.

Muita tällaisia aseita nykyisen eurooppalaisen maailmanjärjestyksen ja sivilisaation hävittämiselle ovat myös esim. feminismi, abortit ja erityisesti homous, josta tässä tekstissä on puhuttu pääasiassa. Kuten jo tuli todettua, homouden tukeminen palvelee yhteiskunnallisella tasolla nykyisen vallitsevan moraalisen järjestyksen hävittämistä ja eurooppalaisten väestömäärien vähentämistä. Väestömäärien vähentämistä palvelevat näkyvästi homouden lisäksi myös aborttien salliminen (eli vauvojen murhaaminen), feminismi (esim. uranaiset, joilla “ei perheille ole aikaa”) sekä miesten ja naisten roolien kumoaminen (miesten feministisyys ja naisten maskuliinisuus), jolloin miehet ja naiset eivät enää edes tule toimeen keskenään yhtä hyvin, vaan parisuhteet ja avioliitot hajoavat helpommin. Kaikki tämä vauhdittaa eurooppalaisten vähemmistöiksi jäämistä, eli täten monikultturismin tuhovaikutus tuntuu nopeammin eurooppalaisiin ja eurooppalaiseen sivilisaatioon.

Moraalisesti eurooppalaisten sivilisaatiota ja kulttuuria hävitetään homouden lisäksi mm. ateismin tukemisella, huumeidenkäytöllä, individualismilla, materialismilla, tarkoituksettomuudella, ns. rajattomalla onnellisuudella (“tee mitä vain mikä tekee onnelliseksi”), monikultturismilla ja sen toiseuden palvonnalla sekä itseinholla. Kuten jo tuli huomautettua, entisen homouden moraalikäsityksen ylittäminen suvaitsevaisuuden nimissä avaa ovet myös muille vaatimuksille ‘suvaittavasta’ käyttäytymisestä (esim. pedofilia ja eläimiin sekaantuminen). Homojen ottaminen virkoihin kristinuskon kirkkoihin ja homojen avioliittovaatimuksiin myöntyminen myös hävittää uskontoa entisestään, ja uskonnon hävittäminen taas muuttaa ja myös hiljalleen poistaa oikean ja väärän käsityksiä. Uskonto, joka on vahva osa sivilisaatiota ja kulttuuria – huolimatta siitä kuinka moni suoraan sanoo uskovansa uskonnon Jumalaan tai Jeesukseen – ja sen hävittäminen vauhdittaa nykyisen järjestyksen muuttamista ja hajoamista, minkä seurauksena pystytään uusi järjestys perustamaan nopeammin (mahdollisesti tyrannisempi järjestys tiukemmilla laeilla). Jopa ateistien täytyy myöntää, että uskonnosta on tullut suurelta osin nykyiset käsitykset oikeasta ja väärästä sekä paljon vaikutteita nykyiseen oikeuskäytäntöön. Jos uskonto hävitetään täysin, ovat nykylait helpommin muutettavissa ja mahdollisesti myös tiukennettavissa, ja täten myös käsitykset oikeasta ja väärästä saattavat muuttua tulevaisuudessa, mahdollisesti epäoikeudenmukaisemmiksikin.

8. Johtopäätökset

Kaikesta edellä esitetystä voidaan päätellä, että homous ei ole hyvä asia yhteiskunnalle, eikä tietyistä näkökulmista edes homoille itselleen. Kaiken kaikkiaan homoudesta on paljon enemmän haittaa suuremmassa mittakaavassa ja pitkällä aikavälillä, kuin hyötyä. On tietysti totta, että vaikka homous olisi laitonta ei sitä silti pystyisi valvomaan toisten makuuhuoneissa (eikä pitäisikään), joten sen täysi kieltäminen tai laittomaksi tekeminen ei tämän takia liene realistista tai edes mahdollista. Asian ytimenä ja pääsanomanani tässä kirjoituksessani kuitenkin on ollut se, että koska homous on paljon enemmän haitallista kuin hyödyllistä, ei sitä varsinkaan pitäisi tukea eikä edes suvaita yleisesti, eikä missään nimessä aivopestä lapsia koulukasvatuksessa ja kansanjoukkoja valtamediassa (mikä usein vielä perustuu valheisiin). Moraalisesti homouden tukeminen on myös vaarallista, koska se vie ihmisten käsityksiä suvaittavasta ja oikeasta moraalisesta käyttäytymisestä koko ajan pidemmälle ja avaa ovet yhä äärimmäisempiin vaatimuksiin ‘suvaittavasta’ käyttäytymisestä. Aiheesta tekee paljon vakavamman valkoisten eurooppalaisten kohdalla se, että eurooppalaisten syntyvyysluvut ovat paljolti negatiiviset (alle 2,11 lasta perhettä kohden), eli mikäli homoutta suvaitaan ja jopa tuetaan laajalti nykyisellä tavalla tulee se laskemaan jo pahasti negatiivisia lukuja entisestään kiihtyvämmällä vauhdilla. Ei todellakaan näin!

Homouden universaali tukeminen länsimaissa on osana jatkuvaa kampanjaa valkoisten eurooppalaisten kulttuurin, sivilisaation ja itse eurooppalaisten hävittämistä. Eurooppalaisten syntyvyyttä laskemalla kaikin rauhanomaisin keinoin saadaan eurooppalaiset yhä nopeammin vähemmistön asemaan kaikkialla maailmassa, minkä jälkeen eurooppalaiset ja eurooppalaisten sivilisaatio voidaan hävittää perin pohjin monkultturismilla, eli sallituilla värillisten kansainvaelluksilla länsimaihin. Tämä on nykypäivän todellisuus ympärillämme ja nykypolitiikalla tulevaisuus tulee olemaan juuri sellainen kuin se on tässä kuvailtu. Homous vauhdittaa tätä.

Lopullisena johtopäätöksenä esittäisin tässä lopuksi, että nykyinen umpihullu homouden tukeminen täytyy lopettaa saman tien. Homouden tukemisen sijaan homot ja homous täytyy ottaa esille koulukasvatuksessa ja valtamediassa vain harvoin ja tällöinkin vain esittää nämä realistisesti, eli siis kertoa rehellisesti homouden ja homojen kaikki haitat, jotta lapsia ja ihmisjoukkoja voidaan valistaa rehellisesti ja auttaa suuntaamaan elämänsä rakentavasti sekä auttaa heitä välttämään haitallisia elämäntyylejä. Valtamediassa lisäksi voitaisiin tv-sarjoissa alkaa samalla esittämään homoja ja homoutta myös realistisemmin, eli negatiivisemmin, esittämällä myös pahoja pedofiilihomoja ja vastuuttomia, kiittämättömiä sekä muilla tavoin haitallisia homoja. Ei tämä viimeinen liene vaatimus eikä mikään siihen nähden kuinka negatiivisesti ja pahasti saksalaisia, valkoisia eurooppalaisia ja kristittyjä sekä kristinuskoa esitetään säännöllisesti mediassa.





1 The New Encyclopedia of Judaism 2002, s. 773-774:
Tikkun olam (“repairing/perfecting the world”). Term often used in the sense of a commitment to social action stemming from a Jewish outlook. The root t-k-n appears only three times in Bible, all in (Ecclesiastes 1:15, 7:13, 12:9). While tikkum olam appears in a number of Responsa, it is almost always in the context of the single time the phrase appears in the sources – in the Alenu prayer, where letaken olam is spoken in the sense of prefecting the world under the rule of God. The individual’s responsibility to others is in fact spelled out in numerous classical Jewish sources, such as Pirké Avot (2:4): “Do not separate yourself from the community.” Maimonides averts that a Jew who separates himself from the community and does not participate in its joys and tribulations, even if he keeps all the commandments, is not worhy of entering the World to Come.
Tikkun olam is also a basic kabbalistic concept, as the Kabbalah regards the world order as shattered, to be restored to its earlier perfection only through tikkum olam. In the kabbalistic sense, however, tikkun olam is directed more towards self-improvement as a means to perfect the world rather than toward reaching out to help others. (See also Luria, Isaac and the lurianic Kabbalah)
On the communal and congregational level the social conscience of the Jews found expression over the centuries in wide-ranging welfare and charity work. With the Emancipation commencing in the 18
th century the Jews, once virtual pariahs, were able to act in society at large, engaging in philanthropic activity and occupying a prominent place in the struggle for social reform. In the United States, Jews were among the founders of the NAACP and highly visible in the Civil Right Movement and the American Civil Liberties Union. The Reform movement has stressed tikkun olam for decades as a mainsay of its program, while in recent years the Orthodox and Conservative movements have also been increasingly emphasizing such activity.”



Ei kommentteja:

Tietoja minusta

Oma valokuva
“Kukaan ei voi omistaa mitään arvokkaampaa asiaa kuin ylevän ihanteen, jota kohti hän lakkaamatta pyrkii ja jonka perusteella hän muodostaa ajattelunsa ja tunteensa ja yrittää parhaansa mukaan suunnata elämänsä. Jos pyrkijä siten ponnistelee – pikemminkin tullakseen enemmäksi kuin vain näyttääkseen enemmältä – hän ei voi epäonnistua, vaan lähestyy jatkuvasti päämääräänsä.” (H.P. Blavatsky)