Auschwitzista nykyhulluuteen: Sivilisaation rapautumiseen

Onko toisesta maailmansodasta esitetty puolueeton ja totuudenmukainen kuvaus? Tapahtuiko Holokausti juuri niin kuin meille on opetettu? Minkä verran juutalaisilla on ollut, ja on, vaikutusvaltaa länsimaiden mediassa ja politiikassa? Entä merkittävissä historian tapahtumissa? Minkä verran sionistijuutalaisilla on vaikutusvaltaa USA:n politiikassa? Mistä juutalaisuudessa on kyse? Mistä monikultturismissa pohjimmiltaan on kyse, ketkä sitä tukevat ja miksi? Miten nämä kaikki liittyvät toisiinsa?

Auschwitzin uima-allas:

Auschwitzin uima-allas:
Ottamani kuva Auschwitzin keskitysleirin (sodan aikaisesta) uima-altaasta elokuussa 2007, Auschwitz-matkallani; kuvaa painamalla aukeaa tuo matka...

torstai 28. tammikuuta 2010

Tammikuun 2010 julistukset

Tilannekatsaus, tulevia kirjoituksia ja muita asioita

28.1.2010

Päivitetty 16.9.2010.

Kuten lukijat ovat havainneet, tämä ei ole normaali blogi siinä mielessä, että en julkaise monien muiden tavoin, päivittäin tai viikoittain, nopeasti tai hetken mielijohteesta kyhättyjä lyhyitä kirjoituksia, eikä tapanani myöskään ole kommentoida ajankohtaisimpia päivittäisiä uutisia. Tapanani on kirjoittaa pidempiä, huolellisempia ja kunnolla mietittyjä kirjoituksia, tiukasti lähdeviitteiden kanssa, ja julkaista niitä blogille isommissa satseissa, usein useampi kerralla. Tavoitteenani on ollut julkaista blogin kuhunkin kuukausiarkistoon n. 10 kirjoitusta kerralla, joita olen pitkän ajan kuluessa valmistellut. Pyrin siis julkaisemaan muutaman/muutamia kertoja vuodessa ajan saatossa kertyneet kirjoitukseni (~Quarterly-julkaisujen tavoin). Näin olen jo pitkään tehnyt ja teen tulevaisuudessakin.

Blogini eroaa myös siinä mielessä monista muista, että päivitän jo julkaisemiani ‘vanhoja’ kirjoituksia lukuisia kertoja jälkeenpäin (lukemattomia kertoja). Tämä niistä syistä, että jo julkaistuja kirjoituksia on helpompi ja mukavampi lukea blogiltani, jossa ne ovat helpommin selattavissa kuin tekstiasiakirjassa, ja koska minulle tulee aina jälkeenpäin paljon uusia ideoita kirjoituksiini, jotka on “pakko lisätä mukaan”. Monet tekstini ovat kasvaneet muutamasta sivusta yli kymmeneen, pariin kymmeneen tai muutamaan kymmeneen sivuun viime vuosien aikana. Viimeisin kirjoitukseni kasvoi 50-60 sivusta jopa lähes 200 sivuun.

Blogin aiheet ja sanoma

Alunperin perustin blogini v. 2007 loppupuolella, kertoakseni poikkeavista näkemyksistäni Holokaustiin ja esittämällä Auschwitz-matkani kuvillani. Tästä perusajatuksesta blogini laajeni seuraaviin aiheisiin:

Onko toisesta maailmansodasta esitetty puolueeton ja totuudenmukainen kuvaus? Tapahtuiko Holokausti juuri niin kuin meille on opetettu? Minkä verran juutalaisilla on ollut, ja on, vaikutusvaltaa länsimaiden mediassa ja politiikassa? Entä merkittävissä historian tapahtumissa? Minkä verran sionistijuutalaisilla on vaikutusvaltaa USA:n politiikassa? Mistä juutalaisuudessa on kyse? Mistä monikultturismissa pohjimmiltaan on kyse, ketkä sitä tukevat ja miksi? Miten nämä kaikki liittyvät toisiinsa?”

Nämä kysymykset ovat olleet blogini pääaiheena ja sanomana, ja näistä olen tosiaan pääasiassa kirjoitellut. Näistä tulen myös vastaisuudessakin kirjoittelemaan. Näistä aiheista ei kovin moni suomenkielellä kirjoittele asiallisesti, joten katsoin velvollisuudekseni jakaa omat tietoni ja mielipiteeni näistä aiheista, mahdollisimman asiallisesti ja faktapohjaisesti.

Olen myös paljolti kääntänyt muiden kirjoituksia (MacDonaldin varsinkin), joiden olen katsonut olevan tärkeitä, ja joiden sanoman olen nähnyt jossain määrin tukevan omaani. Tällaisia tärkeitä muidenkin tahojen kirjoituksia tulen myös jatkossakin tuomaan esiin täällä.

Vuosi 2009(-2010): Ei-juutalaiset juutalaisuudessa

Viime vuosi oli uusien kirjoitusten ja aiheiden osalta hiljaisempi kuin 2008. Vaikka julkaisin vähemmän uusia kirjoituksia kuin sitä edellisenä, ei se silti tarkoita, ettenkö aktiivinen olisi ollut. Päivittelin monia vanhoja kirjoituksiani lukemattomia kertoja, jota jatkan vieläkin.

Viime vuoden alkupuoliskolla kirjoitin noin 10 kirjoitusta, joita sitten parantelin paljolti ajan kuluessa, joista tärkein saattoi olla käännökseni:
Holokaustin tunnustukset ja todistukset. Loppuvuosi menikin sitten enimmäkseen vanhojen kirjoitusten parantelussa ja muissa merkeissä.

Youtube-sotani (näillä samoilla aiheilla) sujui koko v. 2008 ajan ajan hyvin, kunnes kaikki meni yhtäkkiä päin helvettiä: Alkuperäiset youtube-kanavani tuhoutuivat ja videoni tapettiin kanavien mukana. Onneksi niillä on tapana syntyä uudestaan...

Viime vuoden jälkipuolisko meni pääasiassa pisintä pääkirjoitustani päivittäessä ja uusiessa
Juutalaisuuden opetuksia ei-juutalaisista (2008/2009), josta tuli tässä prosessissa melkeinpä uusi kirjoitus. Tästä alunperin 50-60 sivua pitkästä kirjoituksestani tuli lähes uusi, 200-sivuinen, kirja: Ei-juutalaiset juutalaisuudessa (2009/2010), jonka julkaisin 24.12.2009, joka oli ikään kuin joulu- ja uudenvuodenlahjani, joka myös oli julkaistu 27.1.2010 kunniaksi. Tämä kirjoitus (‘kirja’) ei vielä kuitenkaan ole valmis. Tätä tulen vielä päivittämään monta kertaa, lisäämällä siihen paljon uutta ja korjailemalla vanhaa (täydellistän sen). Kuvitan sen myös myöhemmin.

Tulevat kirjoitukseni ja aktiviteettini

Blogini aiheista 2. maailmansota on jäänyt vähemmälle huomiolle (vain 1 kirjoitus tästä), juutalaisten ja juutalaisuuden (sekä näiden vaikutusvallan) viedessä suurimman osan ajastani. Tämän puutteen tulen korjaamaan kirjoittamalla ainakin yhden kirjoituksen 2. maailmansodasta (tässäkin toisaalta saattaa vilahtaa eräs nimeltä mainitsematon “Jumalan Valittu Kansa”). Myös antisemitismistä, eli sen todellisista syistä ja luonteesta, aion kirjoittaa jotain.

Holokaustista en vähään aikaan ole kirjoittanut mitään, enkä vähään aikaan tulekaan kirjoittamaan mitään. Ensiksikin, siitä on jo melko paljon kirjoiteltu, varsinkin Laurion blogilla, joten minulla ei ole enää tarvetta toistaa jo ‘vanhoja juttuja’. Lisäksi odotan koko ajan revisionistien uusia julkaisuja, kuten Mattognon ym. (2009, 2010) uusimpia teoksia englanninkielelle (esim.
The Gas Chambers of Auschwitz. A Historical and Technical Study on the “Criminal Evidence” of Jean-Claude Pressac and the “convergence of evidence” of Robert Jan van Pelt) ja uusia kirjoituksia v. 2009 perustettuun Inconvenient History -julkaisuun sekä erityisesti revisionistien vastauksia saamaansa kritiikkiin (esim. Holocaust Controversies -blogilla). En kuitenkaan lopeta Holokaustista kirjoitteluani lopullisesti, vaan joskus tulevaisuudessa aloitan siitä jotain uutta, kunhan ensin olen perehtynyt syvemmin molempien osapuolten argumentteihin. ...Tämä nimittäin on tuskallisempi ja pitkäkestoisempi urakka kuin moni osaa edes kuvitella, johtuen molempien puolien eroavista maailmankuvista ja metodeista sekä argumentoinnin erilaisuudesta. Lisäongelmana on uskovaisten argumenttien ja todistelujen lukemisen vaikeus heidän sönkötystensä, liirumlaarumiensa, provosoinnin ja paskanjauhantansa joukosta. Edessä on ollut, on ja tulee olemaan siis kokonaisen blogin ja foorumin lukeminen (kommentteineen) useaan kertaan(!), ennen kuin olisi arvon uskovaisten kaikki selittelyt, argumentoinnit, tekosyyt, kompromissit, inttämiset ja liirumlaarumit sisäistetty täysin. Ja uskokaa pois, minulla on todellakin paljon(!) tärkeämpää tekemistä, kuin tämmöisen argumentointi-inttämis-haistattelu-paskanjauhannan tonkiminen. No, seuraan kuitenkin prioriteettieni ja aikani sallimissa rajoissa näitä aiheita sen minkä jaksan ja perehdyn koko ajan syvällisemmin ja syvällisemmin näihin. Ja tiedä häntä, voipi olla, että mielipiteeni jonkin verran joustavat joistain asioista, saa nähdä... Tämän jälkeen sitten kirjoittelen havaintojani ja oppimaani revisionistisesta näkökulmasta (tai jostain muusta...).

(Saatan myös joskus tulevaisuudessa kirjoittaa jotain vähän ohi pääaiheideni, vaikka tätä tosin tuskin tulee usein sattumaan.)

Voi tosin olla, ettei blogilleni kovin monia uusia kirjoituksia tule tämänkään vuoden aikana ilmestymään, koska – uskokaa tai älkää – myös minulla on oma oikea elämäni, joka vie paljon enemmän aikaa kuin blogilla kirjoittelu. Minulla tosiaan on tärkeämpääkin tekemistä...

Blogini lukeminen on edelleenkin hyvä aloittaa näistä:
Blogin keskeisimmät asiat ja Holokaustirevisionismin argumentit.

*****

Loppupohdintoja (15.-16.9.2010) ja Muutos 2010-2011 suunnitelmiini...

No mitä sitä nyt tähän sanoisi loppusanoiksi, kun pitkästä aikaa jaksoin ja ehdin tännekin vilkaista...

Kaikki tieteenalat (ja
tieteenalat), teoriat ja uskomukset pystyvät puolustelemaan itseään kuulostaen vakuuttavalta.

1) Paremmat kumoavat todisteet eivät kelpaa, koska sitten meidän teoriatamme ei enää olisi olemassa (mikä ei lukuisista syistä käy), joten lyömme viisaat (ja hyvin rahoitetut) päämme yhteen ja keksimme aina jonkin syyn/todisteen/argumentin, jolla teoriamme jatkuu ja kestää. Vähän joustoa voi tietenkin olla, kunhan vain olennaisimmista osista pidetään kynsin ja hampain kiinni, välittämättä niiden epäuskottavuuksista ja puutteista. Ja ei hätää, sillä onhan tämä oma tieteenalamme/teoriamme/koulukuntamme, jossa me määritämme argumenttiemme ja todisteidemme säännöt sekä pätevyyden. Sekä kaikkein parasta: Vain me itse voimme tuomita ja arvostella toisiamme, vain me olemme toisillemme vastuullisia, vain me voimme haastaa teoriamme epäolennaisia osia merkityksettömästi, kunhan vain kaikki uskomme teoriamme oikeellisuuteen, koska muuten meitä yhteisönä ei olisi olemassa!

2) Ette myöskään pysty todistamaan omaa kilpailevaa teoriaanne aukottomasti, joten sekin on jo peruste uskoa meidän teoriaamme (huolimatta sen osittaisesta epäuskottavuudesta ja osittaisesta todisteiden puutteesta):
Tämä tietysti on aina turvallinen vakioargumenttimme, jos lotkauttaisimme korvaamme kiistäjille (tätä nykyä hyvin monen teorian ja alan kriitikot ovat kiistäjiä);

3) Ette saa määrittää omia tutkimusmenetelmiänne meidän (ylempienne) kritisoimiseen, ettekä siis saa edes yrittää pelata omilla säännöillänne. Teidän täytyy tietenkin pelata meidän säännöillämme, jolloin tiedämme 100%:n varmuudella voittavamme teidät. Ette saa esimerkiksi leikkiä oikeutta (huolimatta perusteluistanne), ette edes jos teillä olisi parempia todisteita kuin meillä, koska oikeudessa mitään historian tapahtumaa ei voisi aukottomasti todistaa. Koska ette kuulu meidän teoriamme/tieteenalamme yhteisöön, ette ole päteviä meitä kyseenalaistamaan, koska me olemme niin päättäneet.

4) Asetamme teoriamme yksinkertaisesti vain immuuniksi kritiikille niin, ettei sitä voi mitenkään edes kumota. Esimerkiksi on yhdentekevää jos todistajamme olisivat väärässä asiasta X, koska me määritämme kuinka paljon todistajat saavat olla mistäkin väärässä. Todistajat saavat vaikka olla väärässä kaikesta mahdollisesta, kunhan me vain tulkitsemme heitä mielemme mukaan SUURIN PIIRTEIN ja korjaamme niitä miten haluamme. Kasaamme ikään kuin palapeliä paloista, jotka eivät sovi mitenkään toisiinsa luonnostaan, katkaisemalla näistä paloista sopimattomat reunat pois ja hiomalla niitä paremmiksi. Ja jos todistajamme olisivatkin väärässä aivan kaikesta, säilyy
teoriamme silti koskemattomana, koska me niin määräämme.

(Kehälogiikkaa...?)

No näinhän se tuppaa menemään hyvin monessa aiheessa. Katsokaa vaikka ilmastohuuhaaväittelyä tai vaikka filosofisia väitteitä Jumalan olemassaolosta (ks. esim. William Lane Craig;
Veritas48 youtubesta ja kritiikkiä heihin ja näihin aiheisiin liittyen, esim. kanavilta TheoreticalBullshit ja TheoWarner; harmi että Veritas48-niminen kanava ehti jo tuhoutua youtubesta...). Varsinkin filosofiset väittelyt menevät hauskoiksi, kun päästään tieteellisen menetelmän rajoitteisiin ja oletuksiin sekä todellisuuden luonteeseen sekä sen tulkintaan ihmisten toimesta. Nämä ovat ihan kiintoisia tosiasioita pitää mielessä esimerkiksi revisionistien metodissa, siis siinä mielessä, että molemmissa on puutteensa ja nämä täytyy myös suhteuttaa toisiinsa.

Mitä siis tarkoitan verratessani tieteellistä metodia revisionistimetodiin (
Holokaustirevisionismi)? No minäpä selitän hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti (ja rajatusti): Tieteellisellä metodilla/menetelmällä pyritään selittämään fyysisiä havaintoja, eli laatimaan teorioita, joita sitten pyritään todistamaan/varmistamaan tieteellisillä kokeilla / muilla tutkimuksilla. Näiden pitää olla falsifioitavissa ja tarkistettavissa muiden toimesta. Periaatteena kuitenkin on, että tutkimukset pitäisi suorittaa rehellisesti, jota ei tieteellisesti voida määrittää, vaan filosofisesti. Tieteessä on vain teorioita, huonommin ja paremmin todisteltuja teorioita, joista ihmiset hyväksyvät paremmat ja toimivammat. Tieteellisellä metodilla on rajoituksensa, eikä sillä pysty rajattomasti todistelemaan tai tutkimaan. Sillä ei esimerkiksi pystytä todistamaan tulevaisuutta tai fyysisen maailman ulkopuolella olevaa yliluonnollisuutta (tai väitettyä yliluonnollisuutta). Sillä ei edes pystytä todistamaan itse tieteellistä metodia todeksi (tämän todistaminen menee tieteenfilosofian piiriin). On myös argumentoitu, ettei tieteellä voisi edes todistaa tai kumota Jumalaa, koska Jumala määritykseltään olisi fyysisen maailman ulottumattomissa (tämä tosin menee jo hyvin kiistanalaiseksi ja ristiriitaiseksi: pitäisikö vai eikö Jumalasta pitäisi olla myös fyysisiä todisteita, eikö Jumalaa pitäisi pystyä myös todistamaan vääräksi?) Tieteellinen metodi kuitenkin todistettavasti toimii sen tarkoituksessa.

Myös holokaustirevisionismin metodi toimii tässä sen rajatussa tarkoituksessaan: Holokaustin eri joukkomurhaväitteiden todistamisessa oikeaksi tai vääräksi parempien/pätevämpien todisteiden arvoasteikolla, jossa paremmat todisteet kumoavat huonommat todisteet, eli siis
parempien/pätevämpien todisteiden tukemat teoriat voittavat huonommat, jonka seurauksena huonompien todisteiden teoriat hylätään ja paremmat hyväksytään. Tämä revisionistimetodi sulkee johdonmukaisesti pois myönnetysti väärät/valheelliset väitteet ja teoriat. Se muodostaa johdonmukaisen menettelytavan, jonka perusteella erotetaan väärät väitteet ja teoriat oikeista. Se toimii Holokaustin tapauksessa todistetusti, koska sillä suljetaan perustellusti pois kaikki väärät/valheelliset joukkomurhaväitteet (esim. Saksan v. 1937 valtakunnan rajojen leireillä Dachaussa, Buchenwaldissa ja Bergen-Belsenissä sekä lukuisat propagandavalheet joukkomurhista esim. sähköllä, höyryllä ja tyhjiössä [yms.]). Perinteinen historiankirjoitus vain valitsee mielivaltaisesti mihin uskoo ja mihin ei, ja johdonmukaisesti sitä soveltaen päädyttäisiin uskomaan aivan kaikki myönnetysti väärätkin joukkomurhaväitteet ja muu sodanajan kauhupropaganda (joiden tueksi vain etsittäisiin epäsuoria ja epämääräisiä todisteita, joilla sitten voitaisiin todistaa mitä vain). Sen sijaan revisionistimetodi tuskin toimisi historiantapahtumien tarkastelussa noin yleensä: Sillä tuskin voitaisiin todistaa satoja vuosia (tai vanhempia) vanhoja tapahtumia tai erotella kilpailevia teorioita niistä, tuskin edes tuoreempia tapahtumia kuin Holokausti. Mutta sehän ei ole tarkoituskaan! Jo määritelmänsä perusteella, HolokaustiRevisionismi, se on tarkoitettu vain Holokaustiin.

Kyllä, näistä kumpikin toimii omalla tarkoituksellaan ja määritelmällään: Johdonmukainen poissulkeminen ja tiukemmilla kriteereillä jäljelle jäävien väitteiden hyväksyminen
sekä mielivaltainen epäjohdonmukainen uskominen. Mielivaltainen epäjohdonmukainen uskominen itse asiassa toimii paljon paremmin kaikkeen. No tarkoittaako tämä, että tieteellinen metodikin pitäisi myös hylätä rajoitteidensa takia? Vai voitaisiinko sitä vain käyttää tarkoitukseensa, jossa se toimii todistetusti...?

Eräänä pääpointtina oli, että pohjimmillaan kaikki riippuu olemassa olevien todisteiden tulkitsijoista ja tutkimusmenetelmistä sekä perusoletusten määrittäjistä. Jos yksimielisesti päätettäisiin esimerkiksi hyväksyä revisionistien argumentit todisteet paremmiksi, asetettaisiin kokonaan uusi viitekehys, näkökulma, perusoletukset ja lähtökohta sekä kokonaan uusi tutkimusmenetelmä Holokaustiin. Tämä pitäisi ilmeisesti vain hyväksyä yksimielisesti, todennäköisesti osittain tai kokonaan holokaustitutkimuskentän ulkopuolelta, joidenkin ulkopuolisten puolueettomien tuomarien toimesta (tosin puolueettomuus olisi varmaan melko mahdotonta tässä aiheessa nykyään), koska holokaustitutkijat eivät tätä perusmääritykseltään voisi koskaan tehdä: Hehän kiistäisivät totuutensa ja vuosikymmenten tutkimukset sekä samalla itsensä. Kaikki siis riippuu tässäkin asiassa pohjimmiltaan ihmisistä ja siitä mitä he päättävät uskoa ja tehdä! Uskoako vai eikö uskoa?

*****

No mutta minä en jaksa enkä ehdi tällä erää enempää (16.9.2010). Johtuen jatkuvista kiireistäni ja elämäntilanteestani en ole pystynyt enkä pysty tänne kirjoittelemaan mitään syvällistä pitkään aikaan. Olen siis ollut ja tulen olemaan tauolla toistaiseksi, ainakin v. 2011 alkupuoliskon ajan. Keskeneräiset kirjoitukset jäävät julkaisematta eli pysyvät piilossa.






lauantai 9. tammikuuta 2010

Ei-juutalaiset juutalaisuudessa 1

Ei-juutalaiset juutalaisuudessa

Juutalaisuuden opetuksia ei-juutalaisista; Mistä juutalaisuudessa on kyse ei-juutalaisten kohdalla? → Ei-juutalaisten asema juutalaisuudessa

– 2. versio (2009/2010)

Julkaistu 24.12.2009. Tulen päivittämään tekstiä monta kertaa lisäämällä siihen uutta ja muokkaamalla sekä parantelemalla vanhaa. (Viimeksi päivitetty 28.1.2010.)

“Juutalaisuus on avoin keskustelulle. Sitä voidaan kyseenalaistaa ja tulkita uudelleen; totisesti, sitä kuuluu kyseenalaistaa, jatkuvasti. Juuri tämä keskustelu – tämä totuuden etsintä juutalaisuudesta ja sen tulkitseminen sitten uudelleen uudelle aikakaudelle – ei ole mitään uutta. Sen sijaan se on juutalaisen perinteen jatkamista yhteistyössä tehdylle uudistukselle. […]
Näin tekeminen vaatii kuitenkin, että me kyseenalaistamme kaikkein pyhimpiä olettamuksiamme. Meidän täytyy murtaa koodi, työntyä myytteihin, litistää taikausko ja päättää ne uskomukset, jotka ovat lianneet juutalaisuuden protektionismiin ja vainoharhaisuuteen. Meidän täytyy särkeä tätä uskontoa ympäröivät muurit, voidaksemme saada selville uudelleen ne ydinuskomukset, joita näiden muurien on tarkoitus suojata.” – Amerikanjuutalainen
Douglas Rushkoff (kirjassaan Nothing Sacred: The Truth About Judaism [2003/2004], s. 2, 3).

Länsimaissa vallitsevan poliittisen korrektiuden mukaan juutalaisuus on harmiton, suvaitsevainen ja rauhanomainen uskonto (sekä: ‘moitteeton’, ‘jalo’, ‘kunnioitettava’, ‘ihailtava’, ‘viisas’, ‘poloinen’ ja ‘aina syytön kaikkeen’). Tulen osoittamaan, että tämän valheellisen poliittisen korrektiuden verhon alta paljastuu hyvin päinvastainen karu totuus...


------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

1. Johdanto

2. Varhaisesta juutalaisuudesta valittuja paloja

2.1. Toora ja Tanakh
2.1.1.
Israelilaisten suorittamia kansanmurhia Jumalan nimeen
2.1.2. Israelilaisten maailmanherruus
2.1.3. Tooran ja Tanakhin tulkintaa
2.2. Kuolleenmeren kääröt ja Jubileen kirja
2.3. Juutalaisuuden opetuksia tannaitistisella ajanjaksolla 0-200 jaa
2.4. Yhteenvetona aikaisen juutalaisuuden luonteesta

3. Talmud: juutalaiset ylempiarvoisia pyhimyksiä, ei-juutalaiset ali-ihmisiä, kristinuskon viha
3.1. Talmudin auktoriteetista
3.2. Talmudin sensurointi
3.3. Ei-juutalaisten syrjintä ja ali-ihmisyys
3.3.1. Ei-juutalaiset ovat eläimiä
3.3.2. Ei-juutalaisten sallittu tappaminen
3.3.3. Ryöstäminen ja muita talousasioita
3.3.4. Ei-juutalaisten sallittu huijaaminen ja epäluotettavuus
3.3.5. Juutalaisten pyhyys ja suuruus
3.4. Viha kristinuskoa ja Jeesusta kohtaan
3.4.1. Peitesanoja kristityistä
3.4.2. Jeesus Talmudissa
3.4.3. Viha kristittyjä ja kristinuskon kirjoja kohtaan
3.5. Kristittyjen hallitsijoiden reaktioita Talmudiin
3.5.1. Listaus juutalaisuuden oppien vastustamisesta.
3.5.2. Sanallisia hyökkäyksiä ja virallinen väittely
3.5.3. Lutherin 7-kohtainen ohjelma
3.6. Yhteenveto Talmudista

4. Halakha: juutalaisten ylempiarvoisuus, ei-juutalaisten ala-arvoisuus
4.1. Ei-juutalaisten tappaminen ja hengen pelastaminen
4.1.1. Ei-juutalaisten tappaminen rauhan aikana
4.1.2. Kaikkien ei-juutalaisten sallittu tappaminen sodan aikana
4.1.3.
Maimonidesin lait vääräuskoisten tappamiseen
4.1.4.
Hengen pelastaminen
4.1.5.
Joitain käytännön esimerkkejä
4.1.6. Yhteenvetona
4.2. Ei-juutalaisten eläimellisyys, saastaisuus ja orjuutus
4.3. Seksuaalirikokset
4.4. Ei-juutalaisten oikeudellinen asema
4.5. Raha ja omaisuus
4.5.1. Lahjat
4.5.2. Koron ottaminen
4.5.3. Omaisuuden palauttaminen
4.5.4. Huijaus liike-elämässä
4.5.5. Petos
4.5.6. Varkaus ja ryöstö
4.6. Ei-juutalaiset Israelin maalla
4.7. Ei-juutalaisiin kohdistuva herjaus

4.8. Opetuksia Israelin virallisesta oppikirjasta
4.9. Kristinusko ja Islam
4.10. Halakhasta Israelin laki?

4.11. Professori Israel Shahakista
4.12. Yhteenveto Halakhasta


5. Kabbala ja Zohar: juutalaiset pyhiä, ei-juutalaiset pahoja, maailman täydellistyminen
5.1. Zoharin ankarimpia ja messiaanisia opetuksia
5.2.
Tikkun, Tikkun olam
5.3. Luriaaninen Kabbala
5.3.1. Ei-juutalaisten saatanallinen asema
5.3.2. Syvällisemmin Luriaanisesta Kabbalasta

5.4. Yhteenveto: ei-juutalaiset Kabbalassa


6. Juutalaisuuden messiaanisuus: maailmanherruus ja maailmanjärjestyksen muuttaminen eli ts. ‘uusi maailmanjärjestys’
6.1. Vanhempi kirjallisuus messiaasta
6.2. Rabbiininen kirjallisuus
6.3. Mechon-mamre/Jewfaq -sivusto
6.4. A Jewish Utopia
6.5. Muita merkittäviä näkemyksiä

6.5.1. Prof. MacDonald
6.5.2. Martti Luther
6.5.3. David Ben-Gurion
6.5.4. Professori Eliezer Schweid
6.5.5. William Winwood Reade
6.5.6. Juutalaisen fundamentalismin messiaanisuuden isän näkemyksiä

6.5.7. Jews for Judaism, The Real Messiah
6.5.8. The Messiah Truth Project Inc.
6.5.9.
Yhteenvetona
6.6. The Messianic Idea in Judaism
6.6.1. Messiaanisuuden ajatus juutalaisuudessa yleensä
6.6.2. Messiaanisuuden ajatus Kabbalismissa
6.6.3. Johtopäätökset Scholemista

6.7. Chabad-Lubavitchin ja suurrabbi Schneersonin messiaaniset näkemykset
6.8. Messiaanisuus Israelissa
6.9. Esimerkkejä aiemmista messiasehdokkaista
6.10. Juutalaisuuden kansallisen messiaanisuuden merkitys käytännössä
6.11. Uusi maailmanjärjestys ja juutalaistahojen kannatus maailmanhallitukseen

7. Arvovaltaisia toimia ja näkemyksiä juutalaisuudesta
7.1. Chabad-Lubavitch ja suurrabbi Schneerson
7.1.1. Mitä Schneerson opetti
7.1.2. Schneersonin Lubavitch-liikkeen vaikutusvalta
7.1.3. Lubavitch-liikkeen nykyaikainen ei-juutalaisten vastaisuus
7.1.4. Rabbi Yitzhak Ginsburg
7.2. Baruch Goldsteinin verilöylyn merkitys
7.2.1. Goldstein ja hänen v. 1994 verilöylynsä
7.2.2. Juutalaisyhteisön reaktiot Goldsteinin verilöylyyn Israelissa
7.2.3. Johtopäätös Goldsteinin verilöylystä
7.3. Gush Emunim ja rabbi Yisrael Ariel
7.4. Muita arvovaltaisia näkemyksiä juutalaisuudesta ja juutalaisista
7.4.1.
Vanhemmalta ajalta
7.4.2.
Eurooppalaisten kansojen suosittuja sananlaskuja juutalaisista
7.4.3.
Uudemmalta ajalta
7.4.4.
1900-luvulta
7.4.5. Juutalaisnaisen kuvaus ortodoksijuutalaisuudesta
7.5. Rituaalimurhat, täysi myyttikö?

7.5.1.
Poliittisesti korrektisti Euroopan rituaalimurhista
7.5.2. Poliittisesti epäkorrektisti Euroopan rituaalimurhista
7.5.2.1. Hoffmanin rituaalimurhatapaukset
7.5.2.2. Leesen rituaalimurhien käsittely
7.5.2.3. Rituaalimurhat ja juutalaisuus
7.5.2.4. Juutalaisten puolustelijoiden puolustuksia
7.5.2.5. Todistusaineistoa kääntyneiltä juutalaisilta
7.5.2.6. Laillisten viranomaisten varmistamat tapaukset

7.5.2.7. Lyhyenä yhteenvetona
7.5.3. Parhaiten todisteltuja rituaalimurhia

7.5.4. Synteesinä Israelilaishistorioitsijan tutkimus rituaalimurhista
7.5.4.1. Arvioita Toaffista
7.5.4.2. ‘The Blood Passover’
7.5.4.3. Toaffin kohtalo

7.5.5. Rituaalimurhien vertailu holokaustiväitteisiin
7.5.6. Johtopäätöksiä rituaalimurhista

7.6. Kristinuskon viha juutalaisomisteisessa Hollywoodissa

7.7. Johtopäätöksiä juutalaisten näkemyksistä ja toimista

8. Johtopäätökset
8.1. Vastauksia kritiikkiin
8.2. Muuta juutalaisuudesta kriittistä kirjallisuutta
8.3. Juutalaisuuden merkityksestä ja vaikutuksesta
8.4. Salaliittoteoreettiset johtopäätökset
8.5. Lopullinen johtopäätös

Loppusanat (8.)

Lähteet (9.)


------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



1. Johdanto

Tämän kirjoituksen ensimmäinen versio on alunperin julkaistu v. 2008 lopulla, nimellä Juutalaisuuden opetuksia (Osat 1-7). Alunperin pyrin v. 2009 aikana päivittämään vain hieman tätä edellistä kirjoitustani, mutta ideoita ja materiaalia alkoi kertyä niin paljon lisää, että päätin samantien tehdä kokonaan uuden version (‘painoksen’), jonka sitten julkaisisin kerralla (sen sijaan, että päivittäisin jatkuvasti vähän kerrallaan vanhaa). Tämä on siis alkuperäisen kirjoitukseni toinen kattavampi versio, joka on v. 2009 ja 2010 aikana päivitetty ja täydennetty. Tämä on edellistä perusteellisempi, argumentoivampi, monipuolisempi ja huomattavasti pidempi kuin alkuperäinen (yli tuplasti pidempi).

Tässä tutkimuksessani tulen vastaamaan kysymykseen Mistä juutalaisuudessa on kyse ei-juutalaisten kohdalla ja mikä on sen päätavoite? Eli: Miten juutalaisuudessa suhtaudutaan ei-juutalaisiin, ja minkälaisia vaikutuksia suhtautumisella on ollut ei-juutalaisiin yhteisöihin, kun suhtautuminen on saanut poliittisesti aktiivisia muotoja? Keskityn pääasiassa pohtimaan ei-juutalaisten asemaa juutalaisuudessa, jonka ympärillä kaikki muu tieto pyörii; tämä on se keskipiste (viitekehys). Tekstissä osoitan oikeaksi pääargumenttini siitä, että juutalaisuudessa:

1) Juutalaiset ovat Jumalan pyhä valittu kansa, joiden tappaminen on kauhea synti, ja he ovat paljon ylempiarvoisia kuin ei-juutalaiset;
2) ei-juutalaiset ovat syrjittyjä ali-ihmisiä, pahimmillaan elukoita, joiden tappaminen ja ryöstäminen juutalaisten toimesta ei ole syntiä;
3) kristinuskoa vihataan ankarasti, mikä oli usein kristityssä Euroopassa syynä antisemitismiin ja juutalaisten vallankumoukselliseen henkeen, sekä;
4) juutalaisuuden äärimmäisenä kansallisena messiaanisena tavoitteena on maailmanherruus ja maailmanjärjestyksen muuttaminen, eli ts. ‘uuden maailmanjärjestyksen’ luominen.

Tämä tutkimus ei-juutalaisten asemasta on olennaista, koska juutalaisilla on paljon vaikutusvaltaa länsimaissa, ja koska Israelissa fundamentalistisilla juutalaisilla on paljon vaikutusvaltaa, jopa Israelin politiikkaan. Näistä syistä johtuen on hyvin tärkeää ymmärtää mitä juutalaisuudessa todellisuudessa opetetaan ei-juutalaisista. (Juutalaisten vaikutusvaltaan liittyen: Juutalainen Mediakontrolli; Tri MacDonald Median Juutalaiskontrollista - Osa 1, 2 ja 3; Juutalaisten Vaikutusvalta USA:ssa; akateemisemmin: MacDonald 1998b/2002; Goldberg 1996; Ginsberg 1993; Petras 2006; Mearsheimer & Walt 2007; fundamentalististen juutalaisten vaikutusvallasta Israelissa Tal 1985; Sprinzak 1991; Shahak 1995; Mezvinsky & Shahak 1999.)

Juutalaisuudessa vallitsevasta ei-juutalaisten asemasta on aiemminkin tehty vastaavaa tutkimusta, joka ei vallitsevan poliittisen korrektiuden takia ole juurikaan päässyt valtavirran levitykseen. Tämä tutkimus on keskittynyt laajemmin juutalaisuuteen, pyrkien tuomaan mahdollisimman paljon juutalaisuuden barbaarisia, syrjiviä ja jopa murhanhimoisia opetuksia (Eisenmenger 1700; Pranaitis 1894; Dilling 1960/1980; Bar Chaim et al. 1989/1990; Shahak 1994; Mezvinsky & Shahak 1999; Hoffman 2000; Zilberstein 2003; Duke 2003; Laurio 2006; Hoffman 2008). Nähdäkseni tämä aiempi tutkimus kuitenkin on ollut joko liian laaja-alaista ja pinnallista, tai keskittynyt liikaa heprean- ja aramean kielellisiin lähteisiin, joita suuren yleisön on hankala tai mahdoton varmistaa tosiksi. Tämä muodostuu varsin pahaksi ongelmaksi, koska internetissä on juutalaistahoja jotka kiistävät kaiken (ks. 8.1.). Myös käytännön todisteita ja esimerkkejä kyseisten opetusten toteuttamisesta ja niihin vetoamisesta on esitetty hyvin niukalti.

Pyrin tässä omassa tutkimuksessani keskittymään tiukasti ei-juutalaisten asemaan, edellisten kolmen pääargumenttini osalta. Näen edelliset argumentit kaikkein olennaisimmiksi (joista ensimmäiseen sisältyvät mm. alaotsikot ryöstäminen, murhaaminen, hengen pelastamisen kiellot, huijaaminen, herjaaminen, yms.), koska nykyaikana vallitsevan uskonvapauden johdosta ihmisten sallitaan uskovan vapaasti mihin tahansa,
kunhan se ei haittaa tai vahingoita muita ympärillä olevia. Pyrin myös tarjoamaan käytännön esimerkkejä todisteiksi näistä juutalaisuuden opetusten toteuttamisesta ja niihin vetoamisesta.

Tähän kirjoitukseen olen ottanut paljon lainauksia juutalaisten oppikirjoista
Toorasta, Talmudista, ja Halakhasta sekä Zoharista. Talmudista, josta eniten lainauksia olen ottanut suoraan, en ole ottanut läheskään kaikkia tiedettyjä lainauksia, jotka tukisivat täällä esitettyjä argumentteja – niitä olisi paljon enemmänkin – vaan ainoastaan niitä lainauksia, jotka voi varmistaa englanninkielisestä käännöksistä, kuten suoraan internetistä löytyvästä Talmudin käännöksestä1 (Soncino-painos [1935-1952], comeandhear.com -sivustolta). Sama Talmud löytyy Suomesta vaikkapa Helsingin kansalliskirjastosta (ent. yliopistokirjasto).

Tämän tutkimuksen asian ydin, tai sanoma taikka tavoite ei ole osoittaa, väittää tai vihjata että kaikki juutalaiset tulkitsevat uskontoaan täällä esitettyjen opetusten ja lakien perusteella (tai että kaikki juutalaiset edes olisivat tietoisia näistä). Tosiasia on, että nykyään vain vähemmistö juutalaisista on uskonnollisia. Heistä tuskin kaikki noudattavat täällä esitettyjä opetuksia. Voi myös olla, että uskonnollisista juutalaisista eivät kaikki edes ole tietoisia näistä asioista. Heillä kuitenkin on ehdoton velvollisuus olla tietoisia.

Tutkimukseni tavoite on osoittaa, että juutalaisuudesta tosiaan löytyy näitä täällä mainittuja lakeja ja opetuksia, ja että niitä voi myös tulkita niin kuin ne täällä on esitetty, ja että juutalaisten joukossa on ollut (ja on) juutalaisia jotka ovat tulkinneet (ja tulkitsevat) niitä niin kuin ne täällä on esitetty. Tullaan myös havaitsemaan, että on olemassa ainakin satoja tuhansia juutalaisia, jotka tosiaan tulkitsevat eräitä pääargumenteistani juuri niin.

Tekstiin olen ottanut juutalaisuudesta pääasiassa vain niitä lainauksia, jotka kuka vain voi itse tarkistaa lähdeviitteistäni. Tekstiin on käännetty hieman vapaamuotoisesti englannista suomenkielelle otteita juutalaisuuden uskonnollisista opetuksista (kuten Toorasta, Talmudista, Kabbalasta ja Halakhasta), muuttamatta kuitenkaan asiasisältöä. Sanasta sanaan käännöksiä olen useimmiten välttänyt, koska nuo lainaamani uskonnolliset opetukset ovat hyvin vanhaa ja vaikeaselkoista kieltä, joka on hyvin kömpelön kuuloista ja jota on vaikea kääntää tarkasti.

Tämä kirjoitus on melko perusteellinen ja siinä huomioidaan myös juutalaisuuden puolustajien kritiikki ja selittelyt. Kirjoituksessa ei kuitenkaan vastata erikseen joka ikiseen puolustajien vastaväitteeseen tai selittelyyn, vaan teksti on kokonaisuudessaan kirjoitettu pitäen mielessä nämä. Tekstiini olen ottanut monia lainauksia pitkästi, jotta niiden alkuperäinen asiayhteys tulee täysin selväksi, ja jotta ne näin ovat vakuuttavampia.

(Alleviivaukset lainauksissa minun. Toisinaan on pitkät lainaukset aidattu taulukoihin alleviivauksilla. Lainaukset kirjoitettu normaalisti, kun taas lainausten lainaukset on toisinaan kursivoitu. Pituus tekstiasiakirjana yli 180 sivua, Times New Roman -fontilla, 12-koolla.)





perjantai 8. tammikuuta 2010

Ei-juutalaiset juutalaisuudessa 2

2. Varhaisesta juutalaisuudesta valittuja paloja

Tuon aluksi esiin joitain aikaisen juutalaisuuden olennaisimpia opetuksia, ennen Babylonian Talmudin kokoamista noin 500 jaa. Vaikka tämä aikainen juutalaisuus ei nykyään pääasiassa olekaan arvovaltaista, eikä se siis määräile tai ohjaile juutalaisten elämää siinä missä Halakha ja Talmud, on se silti olennaista, koska se havainnollistaa juutalaisuuden kehittymistä uskontona, luoden myöhemmälle juutalaisuudelle perustan. Tästä perustasta juutalaiset rabbit ja muut viisaat sitten myöhemmin ottivat paljon vaikutteita omiin opetuksiinsa.

Aikaisessa juutalaisuudessa kuitenkin on monia arvovaltaisia opetuksia, joista on tullut osa myöhempää juutalaisuutta (ja Talmudin sekä Halakhan lakeja ja oppeja), ja joita juutalaiset vielä nykyäänkin noudattavat. Paras esimerkki näistä on juutalaisten Jumalaltaan saama valtuutus siitä, että juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa. Tämä uskomus on ollut juutalaisuudessa mukana lähes koko sen historian ajan.

2.1. Toora ja Tanakh

Toora on juutalaisuuden ensimmäisiä opinkappaleita, ns. “kirjoitettu laki”, jonka “Jumala antoi Moosekselle Siinain vuorella”. Toora tarkoittaa Mooseksen viittä kirjaa (joita myös kutsutaan nimellä Pentateuch), mutta se voidaan toisinaan käsittää tarkoittamaan myös koko juutalaisten Raamattua eli Vanhaa Testamenttia, tai jopa koko juutalaisuuden lakia. Tässä kuitenkin käytetään Tooraa tarkoittamaan vain viittä Mooseksen kirjaa. Tanakh tarkoittaa juutalaisuuden hepreankielistä Raamattua (eli kristinuskon Vanha Testamentti). Nyt käydään lyhyesti läpi muutamia ankaria komentoja Tanakhista ja Toorasta, joita siis ei katsota tässä uskonnollisesta näkökulmasta, eikä niitä siis tässä nähdä mitenkään epämääräisinä merkityksettöminä uskonnollisina lausahduksina, vaan juuri niin kuin ne siinä ovat: komentoina ja käskyinä, jotka on suunnattu Jumalan “valitulle kansalle”, joita tulisi totella käytännössä maan päällä.

Jumalan valittu kansa”:

Israelilaiset ovat Jumalan “pyhä”, “valittu kansa”, “yli muiden kansojen”:
“Muistakaa, että olette Herralle, Jumalallenne, pyhitetty kansa. Herra, teidän Jumalanne, valitsi teidät maailman kaikkien kansojen joukosta omaksi kansakseen.”1 (Raamattu, Vanha Testamentti [Tanakh, Toora] 1992 [suomennos], Viides Mooseksen kirja, 7. luku [7:6]; Bible, King James -painos, KJV, Deuteronomy 7:6].)

“[16] Juuri siitä, että sinä kuljet kanssamme, näkyy sinun armosi minua ja kansaasi kohtaan ja meidän erikoisasemamme kaikkien kansojen joukossa maan päällä."” (Toinen Mooseksen kirja, 33:16.)

2.1.1. Israelilaisten suorittamia kansanmurhia Jumalan nimeen

Israelilaiset tekevät kansanmurhia
Herran nimeen Jerikon valloituksen yhteydessä:
“Näin israelilaiset valtasivat kaupungin. [21] He olivat julistaneet Herralle kuuluvaksi uhriksi kaiken, mitä kaupungissa oli, ja niin he surmasivat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, härät, lampaat, vuohet ja aasit.”2 (Joosuan kirja, 6:21; KJV, Joshua 6:21.)

Israelilaiset (jälleen), Hebronin kaupungin valtauksen ohessa, “surmasivat kaikki asukkaat” ja muut kaupungit “eivätkä jättäneet ketään henkiin”, jälleen Herran nimeen:
“[36] Eglonista Joosua ja israelilaiset lähtivät kohti Hebronia. He kävivät hyökkäykseen kaupunkia vastaan, [37] valtasivat sen ja surmasivat sen kuninkaan ja kaikki asukkaat. He hävittivät seudun kaikki muutkin kaupungit asukkaineen eivätkä jättäneet ketään henkiin. Joosua teki Hebronille niin kuin oli tehnyt Eglonillekin: hän julisti kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosi sen kaikkine asukkaineen. ” (Joosuan kirja, 10:36-37; KJV Joshua 10:36-37.)

Israelilaisia ohjeistetaan sotimaan ankarasti. Kaikki kaukana kaupungeissa asuvat kansat, jotka eivät suostu antautumaan tai rauhaan, tulee tappaa viimeiseen mieheen, mutta naiset, lapset ja karja voidaan pitää, kun taas lähellä asuvista kansoista ei saa jättää mitään jäljelle, ei “ainoatakaan elävää olentoa”:
“[10] "Kun lähdette sotaan ja aiotte vallata jonkin kaupungin, tarjotkaa sille ensin rauhaa ja kehottakaa sitä antautumaan. [11] Jos se suostuu ehdotukseen ja avaa teille porttinsa, velvoittakaa kaikki sen asukkaat tekemään alamaisinanne päivätöitä. [12] Mutta jos kaupunki ei suostu rauhaan vaan ryhtyy taisteluun teitä vastaan, piirittäkää se, [13] ja kun Herra, teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne, surmatkaa kaikki sen miehet. [14] Naiset, lapset, karjan ja kaiken muun, mitä kaupungista löytyy, voitte sitä vastoin ottaa itsellenne ja pitää saaliina. Sen on Herra, teidän Jumalanne, antanut teille.
[15] "Näin teidän tulee menetellä kaikkien kaukana olevien kaupunkien kanssa. [16] Mutta lähellä asuvien kansojen kaupungeista, jotka Herra, teidän Jumalanne, antaa teidän omaksenne, ette saa jättää jäljelle mitään, ette ainoatakaan elävää olentoa. [17] Julistakaa nämä kaupungit Herralle kuuluvaksi uhriksi ja hävittäkää ne ja niiden asukkaat, heettiläiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt. [18] Ellette hävitä heitä, he opettavat teille iljettävät tapansa, joita he ovat noudattaneet palvoessaan jumaliaan, ja niin te rikotte Herraa, Jumalaanne vastaan.” (Viides Mooseksen kirja, 20:10-18; KJV, Deuteronomy, 20:10-18.)

“[5] Näin juutalaiset surmasivat kaikki vihollisensa, tuhosivat vastustajansa perin juurin ja tekivät heille mitä halusivat. [6] Susan kaupungissa juutalaiset surmasivat viisisataa miestä [7] ja tappoivat myös Parsandatan, Dalfonin, Aspatan, [8] Poratan, Adaljan, Aridatan [9] sekä Parmastan, Arisain, Aridain ja Vaisatan, [10] kaikki juutalaisten vainoojan Hamanin, Hammedatan pojan, kymmenen poikaa. Mutta ryöstämään he eivät ryhtyneet.” (Esterin kirja, 9:5-10.)

Israelilaisia kielletään tekemästä toisistaan orjia, sen sijaan muiden kansojen orjuuttaminen on
suotavaa, jotka voidaan pitää orjina ikuisesti israelilaisten jälkeläisille:
“[44] Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. [45] Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, [46] ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön.” (Kolmas Mooseksen kirja, 25:44-46; KJV Leviticus 25:44-46.)

2.1.2. Israelilaisten maailmanherruus

Toorassa ja Tanakhissa luvataan israelilaisille ylivalta-asema muihin kansoihin nähden, jos he noudattavat Jumalan käskyjä:

“[1] "Jos kaikessa tottelette Herraa, Jumalaanne, ja tarkoin noudatatte hänen käskyjään, jotka minä teille annan, niin Herra asettaa teidät maan kaikkien kansojen yläpuolelle. [2] Nämä siunaukset tulevat teidän osaksenne, kun vain tottelette Herraa, Jumalaanne. […]
[
10] Kaikki kansat saavat nähdä, että Herra on ottanut teidät omaksi kansakseen, ja silloin ne pelkäävät teitä. […] [13] Herra asettaa teidät ensimmäisiksi, ja te nousette muiden silmissä aina vain ylemmäksi, jos tottelette Herran, Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan, ja noudatatte niitä ja elätte niiden mukaan.” (Viides Mooseksen kirja, 28:1-2, 10, 13; Deuteronomy.)

“[6] Kun Herra, teidän Jumalanne, lupauksensa mukaisesti on siunannut teitä, te pystytte antamaan lainaa monille muille kansoille, mutta ette itse joudu lainaamaan niiltä. Te saatte hallita monia kansoja, mutta ne eivät hallitse teitä.” (Viides Mooseksen kirja, 15:6.)

Israelilaisten messiaanisesta ylivallasta kertoo myös Jesaja näin:

“[1] Nouse, loista kirkkaana, Jerusalem, sillä sinun valosi saapuu ja Herran kirkkaus koittaa sinun yllesi. […] [9] Kaukaisten rantojen alukset kerääntyvät, kärjessä Tarsisin-laivat. Ne tuovat poikasi kaukaa, tuovat heidän hopeansa ja kultansa Herran, sinun Jumalasi, nimen kunniaksi, kunniaksi Israelin Pyhälle. Hän antaa sinulle loiston ja mahdin. [10] Muukalaiset rakentavat sinun muurisi,
heidän kuninkaansa palvelevat sinua.
[…] [11] Sinun porttisi ovat aina avoinna, niitä ei suljeta päivällä eikä yöllä. Niiden kautta sinulle tuodaan kansojen rikkaudet, niistä saatetaan kuninkaat sinun luoksesi. [12] Mutta kansa tai valtakunta, joka ei palvele sinua, on tuhon oma, se hävitetään maan päältä. […] [14] Pää kumarassa saapuvat luoksesi sortajiesi pojat, ja kaikki, jotka ovat sinua halveksineet, heittäytyvät suutelemaan jalkojasi. He antavat sinulle nimen Herran kaupunki ja nimen Siion, Israelin Pyhän asumus.” (Jesajan kirja, 60:1, 9-14.)

“[5] Vieraat joutuvat paimentamaan teidän lampaitanne ja vuohianne, muukalaiset hoitamaan teidän peltojanne ja viinitarhojanne, [6] mutta teitä kutsutaan Herran papeiksi ja sanotaan meidän Jumalamme palvelusväeksi. Te saatte käyttää kaikkea, mitä kansat omistavat, saatte nauttia niiden rikkauksista.” (Jesajan kirja, 61:5-6.)

Israelilaiset tulevat nauttimaan yltäkylläisyydestä ja rikkauksista:

“[28] Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta ja maan rehevyyttä, viljaa ja viiniä runsain määrin. [29] Kansat palvelkoot sinua ja kansakunnat kumartakoot sinua. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottuja olkoot ne, jotka sinua kiroavat, ja siunattuja ne, jotka sinua siunaavat.” (Ensimmäinen Mooseksen kirja, 27:28-29; Genesis 27: 28-29.)

“[10] "Herra, teidän Jumalanne, vie teidät nyt siihen maahan, jonka hän on esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille vannomallaan valalla luvannut teille. Te saatte omaksenne suuria ja kauniita kaupunkeja, joita ette ole rakentaneet, [11] taloja, jotka ovat täynnä kaikenlaista hyvää, mitä ette ole niihin hankkineet, kallioon hakattuja vesisäiliöitä, joita ette ole itse hakanneet, viinitarhoja ja oliivipuita, joita ette ole istuttaneet. Kun sitten syötte itsenne kylläisiksi, [12] varokaa unohtamasta Herraa, joka johdatti teidät pois Egyptistä, orjuuden maasta.” (Viides Mooseksen kirja, 6:10-11.)

“[22] "Jos te tarkoin noudatatte tätä lakia, jonka minä käsken teidän pitää, jos rakastatte Herraa, Jumalaanne, ja aina hänelle uskollisina vaellatte hänen teitään, [23] niin Herra hävittää teidän tieltänne kansoja, jotka ovat teitä suurempia ja mahtavampia, ja te saatte maan omaksenne. [24] Jokainen paikka, jonne jalallanne astutte, kuuluu teille: teidän alueenne ulottuu eteläisestä autiomaasta Libanonin vuoriin ja Eufratvirrasta läntiseen mereen. [25] Teidän edessänne ei kestä kukaan. Kaikkialla siinä maassa, johon saavutte, Herra, teidän Jumalanne, levittää lupauksensa mukaisesti pelkoa ja kauhua teitä kohtaan.” (Viides Mooseksen kirja, 11:22-25.)

Herra ja hänen voideltunsa
[
1] Miksi kansat kapinoivat, kansakunnat juonia punovat? [2] Miksi kuninkaat nousevat kapinaan, hallitsijat liittoutuvat keskenään Herraa ja hänen voideltuaan vastaan? [3] "Me heitämme pois ikeemme, katkomme orjuuden kahleet!" […] [7] Nyt kerron, mitä Herra on säätänyt.
Hän sanoi minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. [
8] Pyydä minulta, niin saat kansat perinnöksesi, ja maan ääriin ulottuu sinun valtasi. [9] Sinä alistat kansat rautaisella valtikalla, murrat ne kuin saviastiat." [10] Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat! Ottakaa opiksenne, maan mahtavat! [11] Pelätkää Herraa, palvelkaa häntä, vaviskaa, kohottakaa hänelle riemuhuuto. [12] Tervehtikää poikaa, hänen voideltuaan, suudelkaa häntä, muuten Herra vihastuu teihin ja te suistutte tieltänne tuhoon, sillä hetkessä syttyy hänen vihansa.” (Psalmien kirja, 2:8.)

2.1.3. Tooran ja Tanakhin tulkintaa

Jewish Encyclopediassa (1901-1906, 621) todetaan artikkelissa ei-juutalaisista (‘Gentile’) että: “Toora julisti ei-juutalaisten jälkeläiset lainsuojattomiksi, kuten villieläimet.” (Miḳ. viii. 4, viitaten Ezek. l.c.) Samassa artikkelissa myös huomautetaan, että ei-juutalaiset eivät ole juutalaisten naapureita.

Raamatun kymmenen käskyä niiden alkuperäisissä kääröissä tarkoittivat vain israelilaisten “naapureita”, eli ainoastaan israelilaisia. Käskyjen alkuperäisissä kirjoituksissa ei ollut pisteitä, pilkkuja tai isoja kirjaimia, mikä tarkoittaa – kuten esim. tri John Hartung (1995) on osoittanut – että käskyt olivat kaikki osa yhtä suurempaa kokonaisuutta. Täten mm. käsky “Älä tapa” oli samassa asiayhteydessä kuin ‘Älä todista valheellisesti toista naapuriasi vastaan’, näin ollen nämä käskyt viittaavat kaikki lopussa olevaan naapuri-sanaan. Käskyt siis lukisivat kutakuinkin: ‘
Älä tapa, älä tee huorin, älä varasta, älä anna väärää todistusta naapuriasi vastaan, älä himoitse naapurisi vaimoa, hänen taloaan, hänen peltoaan, hänen miespuolista palvelijaansa (orjaansa), tai hänen naispuolista palvelijaansa (orjaansa), hänen härkäänsä, tai hänen aasiansa, tai mitään mikä on naapurisi.’3 (Hartung 1995, ‘Love Thy Neighbor: The Evolution of Ingroup Morality, Skeptic, Vol. 3. nro. 4, 1995.) Juutalaisuudessa myös monet muut Raamatun eri kiellot ja käskyt koskevat nimenomaan vain israelilaisia, kuten esim. “Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra.” (Komas Mooseksen kirja, 19:18; Leviticus 19:18.)

Juuta
laisessa ensyklopediassa todetaan että “Raamatussa [Toorassa] mainitaan lisäksi ei-juutalaisten alakategoria ‘seitsemän kansakuntaa’ vaeltamassa Kanaanissa, joita israelilaisten käskettiin tappamaan heidän turmeltuneisuutensa takia”.4 (The New Encyclopedia of Judaism [2002], s. 299.)

Psykologian professori Kevin MacDonald (1994/2002) luonnehtii kirjassaan, A People That Shall Dwell Alone (PTSDA, s. 71), juutalaisten Tanakhia sekä juutalaisuuden ideologiaa historiassa, liittyen tulevaan messiaaniseen aikaan. Prof. MacDonaldin mukaan, “Tanakh tekee selväksi, että palkinnot uskon pitämisestä ja uskonnollisten sääntöjen noudattamisesta, tulevat olemaan suuri lisääntymiskykyinen menestys ja paluu valtaan sekä vaurauteen Israeliin, sekä Israelin vihollisten tuhoaminen ja/tai orjuuttaminen.”

Eräät israelilaiset Tooran tutkijat ovat määrittäneet että:
“Toora pitää yllä sitä, että hurskailla ei-juutalaisilla kaikista kansakunnista […] on paikka Tulevassa Maailmassa. Mutta kaikki uskonnolliset ei-juutalaiset eivät ansaitse ikuista elämää uskontonsa noudattamisen hyveellisyydellä: […]
Samalla kun kristityt yleisesti hyväksyvät heprealaisen Raamatun olevan tosiaan Jumalalta, monet heistä (jotka hyväksyvät ns. Jeesuksen jumalallisuuden) ovat Tooran mukaan epäjumalanpalvelijoita, kuolemalla rangaistavia, ja jotka eivät varmasti tule nauttimaan Tulevasta maailmasta.”5 (Israelilainen Mechon-Mamre-sivusto, ‘Gentiles’, Hayyim Vital St., Jerusalem, luettu 20.9.2008.)

Vanhan testamentin tutkija John Allegro luonnehti juutalaisten maailmanherruutta:
“Täten juutalaisten historia, kuten se paljastettiin Toorassa, oli tavallaan yhteiskattava ihmiskunnan tarinan kanssa, ja Aatamin ylivaltiudessa pellon eläimiin [Gen. 1:26] voitaisiin nähdä olevan mukana juutalaisten lopullinen maailmanherruus luomisesta alkaen. […] Yahweh [israelilaisten jumala] ei ole ainoastaan heimollinen jumalaolento, vaan universumin Jumala. Hänen valittu kansansa ei ole vain muu ethnos: he ovat Jumalan poikia, joiden kohtalona on hallita maailmaa.”6 (Allegro 1971, 61, 162.)

Oleellista on, että juutalaisuudessa Tooran ja Tanakhin opetuksia ei tulkita kristinuskon tavoin, vaan että käskyjä tulkitaan kirjaimellisesti. Toora ja Tanakh on juutalaisille tarkoitettu pyhä oppikokoelma, joka olennaisimmilta osiltaan sanoo juutalaisille, että:
juutalaiset ovat Jumalan valittu pyhä kansa;
• juutalaiset ovat ylempiarvoinen kansa, jonka ei tule sekoittua muihin kansoihin;
• Tooran ja Tanakhin käskyt ja profetiat koskevat vain juutalaisia;

juutalaisia käsketään kansanmurhiin Jumalan nimeen;
juutalaisten messiaanisena kohtalona on maailmanherruus ja täten muiden kansojen alistaminen.

2.2. Kuolleenmeren kääröt ja Jubileen kirja

Kuolleenmeren kääröt ovat erittäin vanha kokoelma hepreankielisiä käsikirjoituksia 300-200 -luvuilta eaa, jotka löydettiin ensimmäisen kerran v. 1947. Niihin kuuluu noin 800-900 alkuperäistä käsikirjoitusta, joista useimmat ovat uskonlahkojen välisiä kirjoituksia ja joista noin neljännes on raamatullisia käsikirjoituksia. Kuolleenmeren kääröihin kuuluvat mm.
Eenokin, Tobitin ja Jubileen kirjat (Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition, ‘Dead Sea Scrolls’, luettu 18.10.2009).

Harvard Divinity School -yliopiston professori John Strugnell toimi päätoimittajana
Kuolleenmeren kääröistä. Prof. Strugnell antoi v. 1990 marraskuussa haastattelun israelilaiselle Ha‘aretz-sanomalehdelle, jossa hän totesi juutalaisuuden olevan “kauhea uskonto”, “rasistisilla juurilla”, jota ei pitäisi käytännössä olla olemassa lainkaan. Strugnell kuvaili itsensä juutalaisuuden vastaiseksi ja esitti juutalaisille oikeana tekona kristinuskoon kääntymisen. Haastattelusta kerrottiin myös Time-aikakauslehdessä7 (Time, 14.1.1991).

Kuolleenmeren kääröihin kuuluvassa
Jubileen kirjassa opetetaan juutalaisille mm. että:
Jumala antaa juutalaisille oikeuden hallita maailmaa ja tuomita kansakuntia mielensä mukaan, jonain päivänä he tulevat omistamaan sen kokonaan ja hallitsemaan sitä. Sen jälkeen kun juutalaiset ovat saaneet maailman haltuunsa, tulevat he perimään sen ikuisiksi ajoiksi.8 (The Book of Jubilees, 32:18-20, [100-135 eaa]. Tästä myöhemmin lisää kohdassa 6.)

Professori MacDonaldin (1994/2002, 71-72) mukaan raamatullista ajanjaksoa seuranneina vuosisatoina alettiin uskoa, että vain Jumalan väliintulolla
“voitaisiin pakanallisten kuningaskuntien mahti hävittää ja tehdä maailma valmiiksi tulevalle jakamattomalle ja kyseenalaistamattomalle Jumalan vallalle, tai, sen kansalliselle ilmaukselle, maailmanlaajuiselle ja ikuiselle Korkeimman pyhän kansan [juutalaisten] vallalle”.

Professori MacDonald (1994/2002, 72) arvelee, että malliesimerkki juutalaisten messiaanisista odotuksista voidaan nähdä juuri tuossa edellä mainitussa
Jubileen kirjassa (32:18-19), jossa Jumala lupaa mm. maailman herruuden Aabrahamin jälkeläisille.

2.3. Juutalaisuuden opetuksia tannaitistisella ajanjaksolla 0-200 jaa

Ben-Gurion-yliopiston professori Y. Cohen julkaisi merkittävän tutkimuksen (1975)
The Status of the Gentile in Jewish Law of the Tannaite Era, joka käsitteli rabbiinista ajanjaksoa 0-200 jaa (tai 70-200). Juutalainen tutkija Michael Hoffman on kääntänyt tästä tutkimuksesta tärkeitä osia kirjaansa Judaism Discovered (s. 468). Prof. Cohen mm. osoitti, että ei-juutalaisia epäiltiin automaattisesti seuraavista inhottavista asioista:
• verenvuodatus ja murha
• eläimiin sekaantuminen (
Mishkav behema)
• insesti
• homoseksuaalisuus
• varkaus

Prof. Cohenin mukaan ei-juutalaisen perimmäinen laillinen asema juutalaisuudessa oli ali-ihminen. Tätä myös opetti eräs juutalaisuuden kunnioitetuimmista rabbeista Simeon Ben Yohai: “Te olette ihmisiä, mutta ei-juutalaiset eivät ole ihmisiä” [Talmud, Yebamoth 60b-61a]. Tämän tulkittiin sulkevan ei-juutalaiset ihmiskunnan luokasta. Ei-juutalainen pystyi lievittämään asemaansa palvelemalla juutalaisia käännynnäisenä asukkaana (
ger toshav). Ben Yohain mukaan kuitenkin myös nämä “parhaimmatkin ei-juutalaisista” voitaisiin orjuuttaa tai pitäisi tappaa (Jewish Encyclopedia [1901-1906], ‘Gentile, s. 617; ks. 3.3.2.).

Finkelstein (1924, 377) esittää lyhyesti talmudistisen lain koskien taloudellista kilpailua juutalaisten keskuudessa. Aikainen tannaitistinen (2. vuosisata jKr.) lähde kielsi juutalaisia myymästä alihintaan keskenään. Tämä sääntö kuitenkin kumottiin myöhempien viisaiden toimesta, juutalaisen yhteisön sisällä tapahtuvan kilpailun hyväksi – ts. kilpailu joka hyödyttäisi juutalaisia asiakkaita (ks. 3.3.3.).

2.4. Yhteenvetona aikaisen juutalaisuuden luonteesta

Aikaisen juutalaisuuden asenteista ei-juutalaisiin nähden voidaan siis päätellä, että se oli alusta alkaen hyvin etnosentrinen ja syrjivä, joka opetti juutalaisille itsestään erikoisuutta, paremmuutta ja jopa ylempiarvoisuutta. Nykymääritelmällä tätä voitaisiin pitää jopa rasismina. Aikaisen juutalaisuuden opeissa on myös mukana selviä profetioita maailmanherruuteen (josta lisää kohdassa 6.).

On tietysti totta, että monet uskonnot opettavat seuraajilleen vähemmissä määrin näitä asioita, ja yleisimmin varsinkin oikeutta päästä taivaaseen “vain tämän oikean uskonnon kautta”. Myös Islamin uskossa on paljon hyvin rasistisia, väkivaltaisia, barbaarisia ja jopa murhaavia opetuksia, joista pahimmat lienevät vääräuskoisten tappamiseen lietsomiset (esim. G. M. Davis 2006,
Religion of Peace?: Islam’s War Against the World; Islam What West Needs to Know; video Islam What West Needs to Know [2007]; Islam What West Needs to Know; suomeksi Islam mitä lännen tulee tietää; video suomeksi: ISLAM: Mitä lännen tulee tietää (1/13)’).

Tulen kuitenkin osoittamaan, että nämä juutalaisuuden opetukset ei-juutalaisten ala-arvoisuudesta ja ali-ihmisyydestä ovat itse asiassa paikoin vielä pahempia kuin Islamin. Tämä on mielestäni äärimmäisen tärkeää, koska Islamin uskonnon brutaalit opetukset vaikuttavat nykyään olevan paljon laajemmassa tietoudessa kuin juutalaisuuden (paljolti kiitos uutisoiduin äänekkäiden muslimifanaatikkojen kiihkoilujen), ja koska juutalaisilla on hyvin paljon vaikutusvaltaa länsimaissa, paljon enemmän kuin muslimeilla.

Juutalaisuuden kauheita opetuksia voitaisiin myös puolustella historian väkivaltaisemmilla ja alkukantaisemmilla ajoilla sekä varsinkin juutalaisten kokemilla vainoilla, jotka olisivat vaikuttaneet negatiivisesti ja katkerasti juutalaisuuden kirjoituksiin. Tässä yhteydessä täytyy painottaa, että kyllä kaikkia muitakin kansoja on vainottu (joskaan ei yhtä paljon kuin juutalaisia), mutta vielä enemmän täytyy painottaa sitä, että muita uskontoja on myös vainottu paljolti, varsinkin kristittyjä kristinuskon alkuaikoina, eikä kristinuskon opetuksiin ole mitään sen julmempia opetuksia lisäilty myöhemmin kuin mitä niistä alunperin löytyi.

Tästä johtuen ei ole mitään syytä puolustella juutalaisten opinkappaleita, eikä missään nimessä pidä vierittää syytä aina muille kansoille kaikesta. Juutalaisten toimet ovat olleet aina suurimmassa ja ratkaisevimmassa osassa juutalaisuuden muotoutumisen ja juutalaisten historian kehityksen kanssa: Itse ovat juutalaiset opetuksensa kirjoittaneet, ja päättäneet mitä opetuksia ovat tärkeimpinä pitäneet ja täten jatkaneet niiden opettamista ja pitämistä osana juutalaisuutta vuosisatojen ajan. Juutalaiset ovat itse täysin vastuussa opetuksistaan, kuten ovat kaikki muutkin uskonnot, olkoot niiden opetusten joukossa sitten kuinka hirveitä osia mukana.

Seuraavissa kappaleissa tulen perusteellisemmin osoittamaan juutalaisuuden kaikkein arvovaltaisimmista ja pätevimmistä opetuksista, että nämä aikaisen juutalaisuuden opetukset ovat pysyneet juutalaisuuden muissa teoksissa mukana, jopa paikoin vielä räikeimmissä ja kauheammissa muodoissa. Seuraavissa osissa tulen siis paljon perusteellisemmin ja vakuuttavammin todistamaan alussa mainitsemani pääargumenttini juutalaisuudesta:
1) Juutalaiset ovat Jumalan pyhä valittu kansa, joiden tappaminen on kauhea synti, ja he ovat paljon ylempiarvoisia kuin ei-juutalaiset;
2) ei-juutalaiset ovat syrjittyjä ali-ihmisiä, pahimmillaan elukoita, joiden tappaminen ja ryöstäminen juutalaisten toimesta ei ole syntiä;
3) kristinuskoa vihataan ankarasti, mikä oli usein kristityssä Euroopassa syynä antisemitismiin ja juutalaisten vallankumoukselliseen henkeen, sekä;
4) juutalaisuuden äärimmäisenä kansallisena messiaanisena tavoitteena on maailmanherruus ja maailmanjärjestyksen muuttaminen, eli ts. ‘uuden maailmanjärjestyksen’ luominen.





Tietoja minusta

Oma valokuva
“Kukaan ei voi omistaa mitään arvokkaampaa asiaa kuin ylevän ihanteen, jota kohti hän lakkaamatta pyrkii ja jonka perusteella hän muodostaa ajattelunsa ja tunteensa ja yrittää parhaansa mukaan suunnata elämänsä. Jos pyrkijä siten ponnistelee – pikemminkin tullakseen enemmäksi kuin vain näyttääkseen enemmältä – hän ei voi epäonnistua, vaan lähestyy jatkuvasti päämääräänsä.” (H.P. Blavatsky)